Verkkouutiset

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (vas.) ja Huhtamäki Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä esittelivät Kestävä kasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus -loppuraportin Helsingissä. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Suomen talouskasvu jäänyt jälkeen verrokeista ja ero uhkaa kasvaa

Pääongelma on innovaatioiden heikko skaalautuminen sekä tuottavuuden hidas kasvu.

Näin todetaan Pekka Ala-Pietilän johtaman asiantuntijatyöryhmän loppuraportissa, joka luovutettiin elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.) perjantaina.

Työn painopisteeksi muodostui kysymys siitä, miksi Suomi ei ole kyennyt hyödyntämään hyviä lähtökohtiaan yhteiskuntamme hyvinvoinnin turvaavan taloudellisen kasvun luomiseksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Loppuraportissa toimenpide-ehdotukset kohdistuvat seuraavalle hallituskaudelle eli vuosille 2023−2027.

– Loppuraportissa kootaan yhteen toimenpide-ehdotukset Suomen kestävän kasvun turvaamiseksi. Näitä ovat tutkimus- ja kehitysinvestointien tason nostaminen neljään prosenttiin BKT:sta, innovaatiojärjestelmän tehostaminen, osaajien ja osaamisen riittävyyden varmistaminen, riskinottoon kykenevän osaavan pääoman lisääminen sekä kannustavan investointiympäristön turvaaminen, Ala-Pietilä sanoo tiedotteessa.

Lintilän mukaan investointihalukkuutta Suomessa ja Suomeen on vahvistettava nykyisestä.

– On huolehdittava, että yritysten toimintaympäristö on kilpailukykyinen, kannustava ja ennustettava sekä varmistettava osaajien ja osaamisen riittävyys. Nämä toimet lisäävät myös osaavan pääoman vetovoimaisuutta.

Innovaatioiden pohjana olevan tutkimus- ja kehitystoiminnan panostukset ovat jääneet jälkeen verrokkimaista. Haasteeseen on vastattu, ja parlamentaarisen TKI-työryhmän työ on luonut poikkeuksellisen laajan poliittisen tuen T&K-panosten nostamiselle.

Ala-Pietilän mukaan on välttämätöntä, että päätetty T&K-menojen priorisointi toteutuu käytännössä, talouden vaihteluista ja muista menotarpeista huolimatta.

Raportin mukaan keskeisimmät innovaatiojärjestelmän heikkoudet liittyvät ennustettavuuden puutteeseen, radikaalien investointien ja soveltavan tutkimuksen vähäisyyteen ja järjestelmän siilomaiseen toimintamalliin. Lisäksi osaamista ei osata tarpeeksi hyvin siirtää yritysten käyttöön. T&K-rahoituksen lisäysten tehokas hyödyntäminen vaatii myös paljon työtä.

Niin ikään raportin mukaan innovaatiojärjestelmän toimivuudelle pitää asettaa strategiset ja toiminnalliset tavoitteet. TKI-rahoituksessa tulee lisäksi noudattaa viittä keskeistä kriteeriä: laatu, vaikuttavuus, uudistumiskyky, kansainvälisyys ja kilpailullisuus. Rahoituksen kasvaessa lisäyksiä tulee tehdä tasapainoisesti eri TKI-toiminnan vaiheisiin.

Lähivuosina tulee panostaa erityisesti yrityslähtöisen soveltavan tutkimuksen avustusmuotoiseen rahoitukseen. Kestävän kasvun kannalta tärkeille kehittyville ekosysteemeille tarvitaan myös lisää panostamista ja pitkäjänteisyyttä.

Osaajien ja osaamisen riittävyys varmistettava

Ala-Pietilän mukaan pula osaavasta työvoimasta muodostaa Suomen talouskasvun ja tuottavuuskehityksen merkittävän pullonkaulan. Kotimaisen osaamisen kasvattaminen ja ulkomaisen työvoiman saatavuuden parantaminen on kriittistä.

Raportti esittää muun muassa, että koulutuslisäykset kohdistetaan kestävän kasvun kannalta keskeisille aloille ja alueille. Tämän ohella opiskelupaikkoja tulee keskittää nykyistä vahvemmin ensikertalaisille. Lisäksi työryhmä katsoi, että korkeakoulujen rahoituspohjaa tulee laajentaa ottamalla käyttöön tarkoin valmistellut lukukausimaksut.

Työryhmän helmikuussa 2021 julkaistussa väliraportissa esitettiin useita toimia kansainvälisten osaajien saatavuuden lisäämiseksi. Toimenpiteiden osalta on edistytty, mutta tavoitteisiin nähden ei riittävästi.

Kestävä kasvu edellyttää riskinottoon kykenevää pääomaa

Pääomasijoitusten määrä on kasvussa. Siitä huolimatta suomalaisissa myöhemmän vaiheen kasvuyrityksissä on puutetta kotimaisesta pääomasta. Kotimaisia sijoittajia tulisi saada lisää ja pääomien määrää tulisi kasvattaa sekä valtiollisin että yksityistä pääomaa motivoivin keinoin.

Samalla ulkomaista pääomaa tarvitaan lisää yritysten rahoitukseen ja kansainvälistymiseen. Liiketoimintaympäristö vaikuttaa paljon siihen, kuinka paljon sekä suomalaiset että kansainväliset sijoittajat haluavat sijoittaa Suomeen, raportissa todetaan.

Työryhmä esittää erillisen selvityksen laatimista Suomen verotuksellisesta kilpailukyvystä suhteessa keskeisiin verrokkimaihin kuten Ruotsiin, näkökulmana osaavan pääoman houkuttelu.

– Kaikki raportin osa-alueet, eli tutkimus- ja kehitysinvestointien tason nostaminen, innovaatiojärjestelmän tehostaminen, osaajien ja osaamisen riittävyyden varmistaminen ja osaavan pääoman lisääminen, edistävät investointiympäristömme kilpailukykyä ja edesauttavat yritysten tuotannollisten investointipäätösten tekemistä.

– Näiden lisäksi työmarkkinoiden toimivuus on tärkeä tekijä investointiympäristön houkuttelevuudelle. Lisäksi valtiohallinnossa tulee kiinnittää huomiota lupaprosessien toimivuuteen sekä siihen, miten valtion toimet vaikuttavat Suomen houkuttelevuuteen investointipaikkana, raportti toteaa.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta ,
MAINOS