Ulkoministeriön oikeuspäällikön Kaija Suvannon mukaan Suomen liittymiselle Naton jäseneksi ei ole lainsäädännöllisiä esteitä.
– Lainsäädäntö on yhteensopiva Naton velvoitteiden kanssa. Matkan varrella voi tulla tarkastettavaksi, haluammeko jossain lainsäädännössä tuoda tarkemmin esiin sen, että olemme Naton jäsenmaa, Suvanto kommentoi asiaa Verkkouutisille eduskunnassa.
Suvanto viittaa tällä esimerkiksi kansainvälistä avunantoa koskevaan lainsäädäntöön.
Suvanto toteaa, että Suomella on Natoon liittyessään myös velvollisuus liittyä tiettyihin Naton sopimuksiin.
– Ne ovat käytänössä kolmen ryhmän sopimuksia: tietoturvallisuussopimukset, joukkojen ja henkilöstön asemaa koskevat sopimukset sekä keksintö- ja teknillistietoa koskevat sopimukset.
– Lisäksi on todettu, että Ahvenanmaan demilitarisointi säilyy eikä ongelmaa ole myöskään tähän liittyen Suomen voimassa olevien sopimusten kanssa.
Suvannon mukaan tämä koskee paitsi kansainvälistä vuoden 1921 sopimusta myös Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuonna 1940 tehtyä sopimusta, jonka perusteella Venäjän Ahvenanmaan-konsulaatilla on oikeus valvoa demilitarisoinnin toteutumista:
– Se on varmaan sitten hallituksen asia myöhemmin tätä tarkastella, mutta liittymisen yhteydessä ei ole tarvetta tehdä mitään.