Euroalueen talouskasvu on kiihtynyt nopeimmaksi sitten kevään 2023, ja valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia.
Suomen kasvu on laaja-alaista. Se näkyy nyt sekä ennusteissa, vientitilauksissa että kansainvälisissä suhdannemittareissa. Teknologiateollisuuden tilauskannat ovat kasvaneet vuodessa 20 prosenttia, vienti kuusi prosenttia ja euroalueen sekä Yhdysvaltojen ostopäällikköindeksit viittaavat talouskasvun jatkumiseen.
– Ostopäällikköindeksi on yksi tärkeimmistä ja seuratuimmista talouden indikaattoreista. Siinä kysytään yrityksiltä, meneekö paremmin vai huonommin vai samalla tavalla kuin viime kuussa. Niiden perusteella indeksi muodostetaan, sanoo Aktian pääekonomisti Lasse Corin Verkkouutisille.
Keskiviikkona julkaistu ostopäällikköindeksi oli korkeimmalla tasollaan kolmeen vuoteen. Samanlaista viestiä kuuluu Teknologiateollisuudesta.
– Kasvu näyttää erittäin hyvältä. Tilanne on tällä hetkellä jopa parempi kuin puoli vuotta sitten. Kyse ei ole vain pelkästä suhdannevaihtelusta, vaan kasvu on varsin vahvalla pohjalla, sanoo Teknologiateollisuuden johtaja ja pääekonomisti Petteri Rautaporras Verkkouutisille.
Teknologiateollisuudessa kasvu ei rajoitu vain tilauskantoihin ja vientiin. Uudet tilaukset ovat kasvaneet 19 prosenttia. Tarjouspyyntöjen saldoluku oli korkein sitten vuoden 2021 lokakuun.
Kyse ei ole vain suhdannekorjauksesta
Suomen kasvu on ollut nuhaista useamman vuoden ajan. Vienti lähti elpymään hiljalleen vuonna 2024 ja tänä vuonna Suomen kansantalous on palannut kasvu-uralle. Tarinaa tukee myös Teknologiateollisuuden suhdannekatsaus.
Asiantuntijat näkevät, että kasvu on kestävällä pohjalla ja kyse ei ole vain suhdannekorjauksesta.
– Kasvu näyttää laaja-alaiselta ja sitä tulee monelta sektorilta: konepajateollisuudessa, datakeskuksissa ja hiilettömässä energiassa, Rautaporras sanoo.
Googlen uutisoitiin investoineen suomalaisiin datakeskuksiin 13 miljardia euroa. Rautaporras näkee, että datakeskukset voivat olla Suomelle uusi vientituote.
– Ei voi sanoa, että Suomen kasvu olisi tällä hetkellä vain risteilijöiden varassa, Corin sanoo.
Hän nostaa esille myös startup-yritysten kasvavan merkityksen viennille. Tarkkaa virallista laskelmaa niiden vientiosuudesta ei kuitenkaan ole.
– Vienti ei olisi silloin pelkästään suhdanteen varassa, vaan myös sen varassa, että mennään uusille markkinoille ja viedään uusia tuotteita sekä palveluita, Corin toteaa.
Yritykset ovat sopeutuneet uuteen tilanteeseen
– Näyttää siltä, että odottelun aika on ohi. Yritykset ovat sopeutuneet tilanteeseen ja etsivät kasvun paikkoja sieltä, missä niitä on, sanoo Rautaporras ja viittaa Teknologiateollisuuden edelliseen suhdannekatsauksen lukuihin.
Tilauskannat olivat kesäkuun lopussa 20 prosenttia vuotta aiempaa korkeammalla, mikä tukee näkemystä siitä, että yritykset investoivat ja tekevät kasvupäätöksiä epävarmassa maailmantilanteessa.
Molemmat asiantuntijat näkevät suurimman kasvun esteen tulevan Lähi-Idän tilanteesta.
– Investointihalukkuudessa ei ainakaan vielä näy laskua. Suomi on Keski-Eurooppaan verrattuna varsin hyvin suojassa, koska meillä ollaan siirrytty suurelta osin vihreään energiaan.
Corin korostaa, että tilanne voi liikkua molempiin suuntiin.
– Suomi voi olla aika hyvin suojattu, mutta jos vaikutukset osuvat Euroopan talouteen, ne läikkyvät kyllä Suomeenkin, Corin huomauttaa.
– Jos Iranin ja Lähi-idän tilanne rauhoittuisi merkittävästi ja energian hinnat laskisivat, se voisi olla sellainen katalyytti, joka parantaisi kasvunäkymiä. Pelkkien ostopäällikköindeksin-lukujen perusteella en kuitenkaan vielä vetäisi niin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Kotimaisten kuluttajien luottamus talouteen ja työllisyys eivät ole vielä lähtenyt nousuun. Teknologiateollisuudessa työllisyysodotukset ovat parantuneet. Työvoiman saatavuus saattaa kuitenkin muodostu pullonkaulaksi.
– Teknobarometri kertoo, että yritysten työllisyysodotukset ovat parantuneet. Monella mittarilla näyttää siltä, että kasvun esteeksi voi muodostua työvoiman saatavuus, Rautaporras sanoo.
– Vielä ei olla siinä tilanteessa, mutta monet mittarit ovat alkaneet jo värähdellä.