Palvelutyönantajat Paltan pääekonomisti Martti Pykäri muistuttaa, että velkaantuminen on edelleen iso ongelma julkiselle taloudelle.
– Kun tulot ja menot ovat rakenteellisesti epätasapainossa ja väestö ikääntyy, järjestelmältä uhkaa pudota pohja, hän kirjoittaa blogissaan.
Suomen julkisen talouden velkasuhde laski viime vuonna. Pykärin mukaan tämä oli hieman yllättävää, sillä samaan aikaan julkinen talous oli reilusti alijäämäinen.
– Velkasuhteen laskulle on kuitenkin yksinkertainen selitys, tai oikeastaan kaksikin. Koska valtionhallintosektori on julkisen talouden primus motor, tarkastellaan asiaa nimenomaan sen näkökulmasta.
Valtionhallinnon alijäämä oli viime vuonna yhteensä 8,1 miljardia euroa. Velka kasvoi kuitenkin vain 3,2 miljardia euroa. Ero selittyy Pykärin mukaan pääosin rahoitusvarojen käytöllä – velanoton lisäksi alijäämää katettiin käyttämällä taseesta 4,1 miljardia euroa rahoitusvaroja.
Jos koko alijäämä olisi katettu velalla, velkasuhde olisi pienentynyt 2,1 prosenttiyksikön sijaan vain 0,2 prosenttiyksikköä.
Pykäri toteaa, että vuonna 2020 tilanne oli päinvastainen.
– Velkaa otettiin enemmän kuin alijäämän verran. Osa nostetusta velasta käytettiin vasta viime vuonna, mikä vähensi tarvetta ottaa uutta velkaa. Pandemiavuosia onkin hyvä tarkastella yhdessä.
– Jos laskee yhteen vuodet 2020 ja 2021 huomaa, että kaikkiaan valtionhallinnon velkasuhde on kasvanut 5,7 prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Valtiovarainministeriö arvioi velkasuhteen kasvavan jälleen tänä vuonna, Pykäri kirjoittaa.
Toinen velkasuhteen laskuun vaikuttanut tekijä oli noususuhdanteen siivittämä reipas talouskasvu. Nimellistä bruttokansantuotetta kasvatti osaltaan myös hintojen nousu, hän jatkaa.
Pykäri toteaa, että julkisen talouden varsinainen ongelma ei ole kuitenkaan velan määrä, ainakaan toistaiseksi, vaan velkaantuminen.
– Kun väestö ikääntyy ja tulot ja menot ovat rakenteellisesti epätasapainossa, järjestelmältä uhkaa pudota pohja. Velkaantumisen taittaminen vaatii sekä rakenteellisia uudistuksia että menojen aiempaa kriittisempää tarkastelua. Samalla kasvun ja työllistämisen edellytyksiä on parannettava sekä panostettava talouden uudistumiseen.