Jukka Savolainen kritisoi Verkkouutisten Näkökulma-palstalla (8.9.2023) Suomen Akatemian toimintaa ja tutkimusrahoituspäätöksiä. Kirjoituksessa esitetään Akatemian kilpaillun tutkimusrahoituksen jakamisesta ja päätöksenteosta väitteitä, jotka eivät kuvasta toimintaamme ja vaativat oikaisua.
Suomen Akatemia on keskeinen kilpaillun tutkimusrahoituksen myöntäjä Suomessa. Akatemian toteuttaman kilpaillun tutkimusrahoituksen ytimessä on niin sanottu kansainvälinen vertaisarviointi eli toiset tutkijat arvioivat tutkijoiden suunnitelmat ja hakemukset. He ovat poikkeuksetta oman alansa eturivin kansainvälisiä osaajia. Kansainvälinen vertaisarviointi on tärkein työvälineemme, jolla tunnistamme parhaat ja lupaavimmat tutkimushankkeet ja innovatiivisimmat ideat. Arviointikäytäntö on samanlainen kaikissa keskeisissä tiedemaissa, ja tutkimusyhteisö on vahvasti sitoutunut käyttämään omaa aikaansa arviointityöhön parhaiden hakemusten tunnistamiseksi.
Päätökset rahoitettavista tutkimushankkeista tekevät puolestaan Suomen Akatemian luottamuselimet. Luottamuselinten jäsenet edustavat tiedeyhteisöä, ja he ovat korkeatasoisia tutkijoita ja tutkimuksen hyödyntämisen asiantuntijoita. Tiedeyhteisö on siten tutkimusrahoitusta jaettaessa vahvasti mukana sekä arviointi- että päätöksentekovaiheessa. Suomen Akatemian virkahenkilöstö ei arvioi hakemuksia tai tee rahoituspäätöksiä, vaan vastaa laadukkaan ja sujuvan rahoitusprosessin toteuttamisesta. Prosessin eri vaiheet, tavoitteet ja periaatteet on kuvattu verkkosivuillamme.
Tässä yhteydessä on myös hyvä tuoda esiin, että vaikka Savolaisen kirjoituksen kärki kohdistuu yksittäisiin tutkijalähtöisiin hankkeisiin, Suomen Akatemia rahoittaa hyvin laajasti eri tavoin suomalaisen tutkimuksen edistämistä ja tutkimusympäristöjen kehittämistä. Tieteelliset toimikunnat rahoittavat omilla tieteenaloillaan akatemiahankkeita, akatemiatutkijoita ja kliinisiä tutkijoita. Sen lisäksi Suomen Akatemia rahoittaa laajasti muun muassa huippuyksiköitä, lippulaivoja, tutkimusinfrastruktuureja ja akatemiaohjelmia.
Suomalaisen tieteen tai edes humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen aihepiiriä tai laajuutta ei voi päätellä muutaman tutkimushankkeen otsikon perusteella. On hyvin vaikeaa päätellä oikeastaan mitään tutkimushankkeen sisällöstä, laadusta, tulevasta vaikuttavuudesta tai tutkijan kyvystä toteuttaa hanke onnistuneesti pelkän otsikon tai lyhyen julkisen kuvauksen perusteella. Näitä seikkoja arvioidaan varsinaisen hakemuksen perusteella.
Savolaisen kirjoituksessa esittämä kahden tutkijan bibliometrinen vertailu on kyseenalainen monestakin syystä. Kahden eri tutkimusalan tutkijan vertailu bibliometrisesti on kestämätöntä muun muassa eri alojen julkaisukäytäntöjen ja julkaisujen luokituksen takia eikä se itse asiassa kerro arvioinnin kohteena olleen tutkimussuunnitelman laadusta mitään. Tutkimushankkeita arvioitaessa kiinnitetään erityisesti huomiota tutkimussuunnitelman laatuun, uutuusarvoon ja monipuoliseen tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.
Itse asiassa kansainvälinen tiedeyhteisö, tutkimusrahoittajat, tutkimusorganisaatiot ja tieteelliset julkaisijat ovat laajasti sitoutuneet vastuullisen tutkijan arvioinnin periaatteisiin (DORA-julistus, CoARA-toiminta). Suomalainen tiedeyhteisö tuotti vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallisen suosituksen Tieteellisten seurain valtuuskunnan johdolla vuonna 2020. Nämä periaatteet kyseenalaistavat Savolaisen esittämät arviointi- ja päätöksentekovalinnat. Näitä ovat muun muassa Savolaisen kirjoituksessaan tekemä bibliometrinen arviointi tutkijan laadun merkkinä, julkaisumäärien tai sitaattimäärien vertailu eri tieteenalojen välillä, ulkomaisten julkaisujen määritteleminen lähtökohtaisesti korkeampitasoisemmiksi kuin kotimaiset julkaisut sekä Google Scholarin käyttäminen luotettavana tietolähteenä julkaisumääristä ja niihin liittyvistä sitaateista puhuttaessa.
Kaikki nämä on tiedeyhteisössä todettu vääristyneiksi arviointitavoiksi, joihin luottamisen on todettu vievän tiede- ja tutkimusyhteisön toimintaa harhateille. Suomen Akatemia, satojen muiden vastaavien organisaatioiden tapaan, ei käytä edellä mainittuja menetelmiä tutkijoiden laadun mittaamiseen.
Suomessa tehtävästä tutkimuksesta kiinnostuneille voimme suositella kansallista tiedejatutkimus.fi-sivustoa. Sivustolle on koottu kattava lista parhaillaan meneillään olevista ja aiemmin rahoitetuista tutkimushankkeista. Lisäksi sivustolla on tietoa ja linkkejä tutkimusjulkaisuista ja muista tuotoksista, joita näissä hankkeissa tehdään ja on saatu aikaan.
Suomen Akatemia tavoittelee toiminnallaan sitä, että Suomessa tehtävä tutkimus on useilla aloilla maailman kärkeä. Tutkimusideoiden vapaa kilpailu ja harkittu tieteellinen riskinotto lujittavat Suomessa tehtävän tutkimuksen monipuolisuutta, monialaisuutta ja vaikuttavuutta. Näin myös tiede uudistuu ja uudistaa ja syntyy tieteellisiä läpimurtoja ja ratkaisuja yhteiskunnan hyväksi.
Jyrki Hakapää, johtaja, Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus, Suomen Akatemia
Riitta Maijala, ylijohtaja, Suomen Akatemia
