– Suomeen mahtuisi selvästi nykyistä enemmän maahanmuuttoa. Ihmisten liikkumista ei pitäisi liikaa hillitä. Jo järkiperustein eli käytännössä väestörakenne huomioiden on mielestäni vähän hassua, ettei varsinkin työperäistä maahanmuuttoa kannusteta ja tueta enemmän, Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki kirjoittaa Taloustaidon blogissaan.
Sekä Suomi että suomalainen maahanmuuttopolitiikka kaipaisivat Kotamäen mielestä pientä ravistelua. Hän ei ota maahanmuuttoon kantaa arvovalintana vaan käsittelee sitä ennen kaikkea eläkejärjestelmän talouden kautta.
Kotamäen mukaan Eläketurvakeskus (ETK) on laskenut maahanmuuton vaikutuksia eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen. Tulokset ovat ekonomistin mielestä puhuttelevia.
Mauri Kotamäki käy kirjoituksessaan läpi ETK:n laskelmia. Eräässä herkkyyslaskelmassa tarkasteltiin, kuinka 50 prosenttia perusoletusta suurempi vuosittainen nettomaahanmuutto vaikuttaisi työllisyyteen ja eläkkeisiin vuoteen 2085 mennessä.
Käytännössä kyse olisi noin 8[nbsp]500 maahanmuuttajasta lisää vuodessa. Lopputuloksena olisi, että eläkemaksu alenisi tasaisesti.
– Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys paranee. Tämä ei sinänsä ole uutinen ja olisi ollut jo ennalta arvattavissa, Kotamäki toteaa.
– Mutta se todella mielenkiintoinen tieto on vaikutuksen suuruusluokka – nettomaahanmuuton kasvattaminen 8[nbsp]500 henkilöllä vuositasolla madaltaisi eläkevakuutusmaksua 1,2 prosenttiyksiköllä vuoteen 2085 mennessä. Tämä ei todellakaan ole ihan mitätön luku – vuoden 2015 rahassa se vastaa noin kahta miljardia euroa vuositasolla, hän jatkaa.
Kotamäen mukaan työperäisen maahanmuuton rakenteellisia esteitä olisi mahdollista ja syytäkin purkaa. Hän puuttuisi erityisesti EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten maahanmuuttajien kohdalla sovellettavaan saatavuusharkintaan ja siihen, että suomalaisessa korkeakoulussa tutkinnon suorittaneen ulkomaalaisen on hankittava oleskelulupansa maahanmuuttaviraston luukulta siinä missä muidenkin.
– Sitä voisi luulla, että näin suuren investoinnin myötä suomalainen yhteiskunta haluaisi käyttää hyväksi tätä karttunutta inhimillistä pääomaa esimerkiksi myöntämällä vastavalmistuneelle ulkomaalaiselle automaattisesti pysyvä oleskelulupa. Näin ei kuitenkaan ole, Kotamäki kirjoittaa.
