Yhdysvaltain Wayne State yliopiston sosiologian ja kriminologian professori Jukka Savolainen sanoo DEI:n (Diversity, Equity, Inclusion) olevan epäsuosittu linjaus hyvästä syystä.
Presidentti Donald Trump ilmoitti heti virkaanastujaispuheessaan kitkevänsä DEI-politiikan edistämisen asevoimissa, virastoissa ja muissa julkisissa laitoksissa. Linjaus on herättänyt runsaasti keskustelua.
Savolainen avaa tästä löytyvässä Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton SAM Magazinen kirjoituksessaan, mitä käsitteellä oikein tarkoitetaan ja millaisiin lopputuloksiin se on Yhdysvalloissa johtanut.
Sanalla diversity viitataan monimuotoisuuteen. Equity on taas Jukka Savolaisen mukaan vaikeampi kääntää suoraan suomeksi. Usein puhutaan ”tasa-arvosta”. Tätä vastaa kuitenkin tarkemmin sana equality.
– Yleensä equity-termillä tarkoitetaan ryhmien välisten erojen poistamista lopputulemissa, kun taas equality viittaa mahdollisuuksien tasa-arvoon. Equality-näkökulmasta ongelmallista olisi, jos tytöillä olisi poikia paremmat mahdollisuudet päästä lukioon. Sen sijaan equity-näkökulmasta tyttöjen yliedustus olisi ongelma, vaikka lähtökohtaisesti tasa-arvo olisi taattu, Savolainen avaa.
Sanalla Inclusion tarkoitetaan Jukka Savolaisen mukaan puolestaan ”pyrkimystä madaltaa ryhmien välisiä raja-aitoja ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta”.
– Inkluusio voidaan nähdä diversiteetin täydennyksenä siinä mielessä, että aito moninaisuus edellyttää osallistamista eikä pelkästään tilastollista erilaisuutta. Moninaisessa yhteisössä inkluusion vastakohta on segregaatio.
Kaikki tämä on professorin mukaan kuitenkin todellisuudessa vain semantiikkaa.
– Historia on täynnä kauniita iskulauseita, joiden nimissä on toimittu täysin niiden merkityksen vastaisesti. Auschwitzin keskitysleirin portilla luki, että työnteko vapauttaa (Arbeit macht frei). Suomessa toimii yhä Rauhanpuolustajat-niminen järjestö, jonka keskeisin perintö on ollut totalitarismin tukeminen ihmisoikeuksien kustannuksella.
Jukka Savolainen huomauttaa monien DEI-kriitikoiden katsovankin, että politiikka tuottaa todellisuudessa ideologista yhdenmukaisuutta ja etnistä syrjintää. Tästä kertovat myös Savolaisen kirjoitukseensa poimimat esimerkit.
Erikoisia valintakriteerejä
Yhdysvaltain korkein oikeus kielsi vuonna 1978 hakijan rotuun perustuvat kiintiöt yliopistovalinnoissa. Päätöksessä sallittiin kuitenkin ulkoisiin ominaisuuksiin perustuva ”positiivinen erityiskohtelu” eli niin sanottu affirmative action. Linjaus johti valintamekanismiin, jossa hakijan persoonaan liittyviä ominaisuuksia – kuten sukupuolta, ihonväriä ja elämänkokemuksia – voidaan huomioida akateemisten ansioiden ohella.
Syrjintää tämä ei professori Jukka Savolaisen mukaan poistanut, kävi pikemminkin päin vastoin.
– Etnisten ryhmien väliset erot arvosanoissa ja soveltuvuustesteissä johtavat väistämättä tilanteeseen, jossa moninaisuuden saavuttamiseksi ihmisiä kohdellaan eriarvoisesti. Yhdysvalloissa on havaittu esimerkiksi, että aasialaistaustaisilta opiskelijoilta vaaditaan muita ryhmiä korkeampi pätevyystaso.
Savolainen käyttää esimerkkinä lääketieteen opintoja. Hänen mukaansa akateemisesti keskivertoisista hakijoista 20 prosenttia pääsee lukemaan lääketiedettä. Mustien hakijoiden kohdalla osuus on kuitenkin 80 prosenttia. Mustien hakijoiden on siis tilastollisesti neljä kertaa keskivertoa helpompaa päästä opiskelemaan lääkäriksi.
Moninaisuuteen tähtäävä positiivinen erikoiskohtelu kumottiin Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa vuonna 2023. Tapauksessa oli kyse aasialaistaustaisten hakijoiden syrjinnästä. Savolaisen mukaan aasialaistaustaisille annettiin jutussa esitetyn todistusaineiston perusteella järjestelmällisesti muita alempia pisteitä ”miellyttävyyden” ja ”rohkeuden” kaltaisissa subjektiivisissa kriteereissä.
Ei rajoitu yliopistoihin
– Jos organisaation tavoitteena on edistää moninaisuutta, se automaattisesti sitoutuu lopputulemien tasaamiseen (equity) mahdollisuuksien tasa-arvon (equality) kustannuksella, Jukka Savolainen summaa.
Yhdysvalloissa uskotaan professorin mukaan edelleen yksilön kykyyn pärjätä omillaan. Siksi DEI-ajattelu on epäsuosittua.
– Tämän arvomaailman mukaisesti enemmistö amerikkalaisista vastustaa vähemmistöjen erityiskohtelua yliopistojen valintapäätöksissä. Jopa mustien keskuudessa alle puolet kannattaa tätä käytäntöä.
Donald Trumpin hallinnon DEI-vastaiset puheet ovat kohdistuneet erityisesti virkojen täyttöön. Jukka Savolainen kertoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana esimerkiksi akateemisiin virkoihin hakevilta on vaadittu Yhdysvalloissa omakohtainen lausunto siitä, miten he huomioivat moninaisuuden ja muut DEI-arvot työssään.
– Näitä lausuntoja on verrattu pakotettuihin uskontunnustuksiin. Hakijoiden on sitouduttava tiettyyn arvomaailmaan päästäkseen edes harkintavaiheeseen.
Savolainen kertoo, että Kalifornian yliopiston Berkleyn kampuksella peräti 76 prosenttia pätevistä virkaan hakijoista on hylätty pelkän DEI-lausunnon ja moninaisuustavoitteiden perusteella. Savolaisen listaamat luvut ovat pysäyttäviä. Yliopiston hakijoista 54 prosenttia on ollut valkoisia, mutta valituista valkoisia on ollut vain 14 prosenttia.
Professorin mukaan DEI-lausunnoilla haetaan myös ideologista yhdenmukaisuutta.
– Monet – minä mukaan lukien – katsovat, että DEI-kriteerien tarkoituksena on luoda ulkoisesti monimuotoisia yhteisöjä, joiden jäsenet kuitenkin ajattelevat samansuuntaisesti. Poliittisesti konservatiivisten tai maltillisten tutkijoiden osuus Yhdysvaltain yliopistoissa onkin laskenut vuosi vuodelta, ja monilla yhteiskuntatieteen aloilla heitä ei näy lainkaan.
Savolainen toteaa, että DEI on hänen kokemustensa perusteella ”epäonnistunut ja kansalaisia jakava kokeilu, joka ansaitsee paikkansa historian romukopassa”.
