Suomalaiset loistavat poissaolollaan EU-komissaarien kabineteissa. Vielä viime kaudella EU-komission johtotehtävissä työskenteli seitsemän suomalaista, nyt enää yksi. Luvuissa eivät ole mukana suomalaiskomissaarien kabinettien työntekijät.
– Tämä oli käsittämättömän heikko suoritus Suomen hallitukselta, sanoo eräs komission työntekijä, joka korkean asemansa vuoksi esiintyy nimettömänä.
EU-komissiossa on 27 komissaaria, yksi jokaisesta jäsenmaasta. He eivät kuitenkaan edusta komissiossa jäsenmaitaan, vaan yhteistä EU:ta, ja ajavat täten EU:n etua.
Kautensa alussa komissaarit kokoavat ympärilleen kabinetin, joka toimii päätöksenteon ytimenä. Kabinetissa on yleensä alle kymmenen jäsentä, tosin tehtävän tärkeys vaikuttaa asiaan. Rivikomissaareilla on 7 hengen kabinetti, mutta EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenilla on 17 jäsentä.
Osa komissaarin kabinetin jäsenistä on EU-komission virkamiehiä, osa poliittisia henkilöitä.
Komissaarit eivät saa valita kabinettiinsa pelkästään oman maansa kansalaisia, vaan jäsenten pitää ”kuvata EU:n monimuotoisuutta”, kuten nimitysohjeissa todetaan. Kabinetissa tulee olla ainakin kolmen EU-jäsenmaan edustajia, ja lisäksi joko kabinettipäällikön tai apulaispäällikön tulee olla eri maasta kuin komissaarin.
Kun komission kausi alkaa, jokainen jäsenmaa taistelee saadakseen ”omia miehiä” komission strategisille paikoille. Tällä tavoin jäsenmaan hallitus pystyy paremmin vaikuttamaan komission lakiesitysten sisältöön.
Vuosina 2014–2019 Suomen komissaari oli Jyrki Katainen. Hän nousi komissaariksi, koska kokoomus oli pääministeripuolue komission nimitysvuonna. Suomen kokoomusjohtoinen hallitus myös lobbasi jäseniä muihin kabinetteihin.
Kataisen kabinetin jäsenten lisäksi muiden komissaarien kabineteissa työskenteli koko kauden tai osan kaudesta seitsemän suomalaista: Jani Taivalantti EU:n korkean edustajan kabinetissa, Jon Nyman kauppakomissaarin kabinetissa, Kristian Hedberg sisämarkkinakomissaarin kabinetissa, Taneli Lahti varapuheenjohtajan kabinetissa, Anna-Kaisa Itkonen komission lehdistöpalvelussa sekä Aura Salla komission puheenjohtajan neuvonantajana, johon hän siirtyi Kataisen kabinetista. Lisäksi Jari Vilén työskenteli vuoden ajan puheenjohtajan neuvonantajana.
Kesällä 2019 pääministeripuolue oli SDP, joten se sai valita Suomen komissaarin. Tehtävässä aloitti joulukuun alussa Jutta Urpilainen. Demarijohtoinen hallitus lobbasi suomalaisia muihin komissaarien kabinetteihin, mutta ei saanut henkilöä yhtään läpi.
Tosin kyproslaisen terveyskomissaari Stella Kyriakidesin kabinetissa työskentelee apulaispäällikkönä Annukka Ojala, mutta Verkkouutisten tietojen mukaan tämä nousi tehtävään oman osaamisensa ansiosta eikä Suomen hallituksen lobbaustyön seurauksena.
Jäsenmaa voi hankkia kabinettipaikkoja tekemällä muiden maiden kanssa vaihtokauppoja. ”Kun te annatte meille, me annamme teille”, sääntö kuuluu.
Komissiolähteiden mukaan esimerkiksi Viro onnistui vaihtokaupoissa tällä kaudella hyvin. Virolaiskomissaarin kabinetissa on italialainen kabinettipäällikkö, mikä avasi pienelle maalle hyvät neuvotteluasemat.
– Heti pääsee isommille hiekkalaatikoille isojen jäsenmaiden kanssa puljaamaan ja nimityksiä junailemaan, sanoo eräs komissiossa työskentelevä.
Samaan tapaan toimi edellisellä kaudella Kataisen kabinetti. Hän otti kabinettiinsa puolalaisen jäsenen, ja vastavuoroisesti Suomi sai edustajansa puolalaiskomissaarin kabinettiin.
Brysselin virkamieslähteiden mukaan hallituksen epäonnistuminen voi johtua siitä, että SDP:n EU-osaaminen on heikentynyt niistä ajoista, kun sd-taustainen Erkki Liikanen toimi EU-komissaarina. Yhtenä osoituksena voi pitää sitä, että sd-taustaisen Urpilaisen kabinetin kolmesta suomalaisesta kaksi on kokoomustaustaisia ja vain yksi demari: Taneli Lahden ja Kaisa Soro-Pesosen tausta on kokoomuksessa, Arto Virtasen SDP:ssä.
