Kasvanut suurpetokanta vaikuttaa hirvikantoihin, uutisoi Savon Sanomat. Hirvikanta onkin koko maassa alhaisempi kuin 2000-luvun alussa. Sekä sudet että karhut metsästävät hirviä.
Suurpetojen kasvava määrä ja sen myötä pienentynyt hirvikanta vaikuttaa myös metsästyskoirien määrään. Toisaalta metsästäjät metsästävät hirviä vähemmän, ja toisaalta suurpetojen määrän vuoksi uusia koiria ei uskalleta ottaa, sillä pelätään esimerkiksi susien aiheuttavan vahinkoa.
– Uutta pentua ei oteta, koska ei haluta ottaa riskiä siitä, että hukka syö sen. Meille monelle koirat ovat enemmän kuin vain koiria, kertoo metsästäjä Ismo Parkkinen.
Hänen mukaansa suurriistaa – niin hirviä kuin karhuja – metsästävien koirien rekisteröintimäärät ovat vähentyneet. Esimerkiksi suomalaista karjalankarhukoiraa on rekisteröity viime vuosina 500 koiraa vuosittain.
Koirarodun elinvoimaisuuden säilyttämiseksi Parkkinen arvioi, että koiria tulisi rekisteröidä vuosittain 800, jotta rodun elinvoimaisuus säilyisi. Liian pieni populaatio johtaa geenipoolin pienemiseen.
Ainakaan Pohjois-Karjalassa ei ole tänä syksynä luvassa karhun tai suden kannanhoidollista metsästystä. Parkkisen mukaan karhunmetsästys ylläpitää suurriistan metsästykseen jalostettujen koirien ominaisuuksia.
