Lehti lähetti eduskuntapuolueiden puheenjohtajille ja puoluesihteereille kyselyn, jossa pyydettiin kannanottoja lähidemokratian kehittämiseen yleensä ja erityisesti aluelautakuntiin, joilla on oma budjetti. Kaikki puolueet perussuomalaisia lukuunottamatta vastasi kyselyyn.
Puolueiden mielestä lähidemokratian kehittäminen on tärkeää lukuisten kuntaliitosten vuoksi. Lähtökohdat ja perustelut kuitenkin eroavat hallituspuolueiden ja oppositiopuolue keskustan välillä.
– Kuntademokratiaa on pyritty parantamaan eri tavoin. Myös 2015 voimaan astuva kuntalaki antaa tähän eväitä, kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen sanoo.
Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen on eri mieltä. Hänen mukaansa hallitus on nimenomaan unohtanut lähidemokratian, kun se ajaa keskittävää suurkuntapolitiikkaa.
SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen puolestaan toteaa Savon Sanomien kyselyssä, että nykyisellä kunta- ja palvelurakenteella suuri osa monen kunnan päätöksenteosta on siirretty monimutkaisten yhteistyörakenteiden taakse.
–Tällaisessa ylikunnallisessa päätöksentekomekanismissa kuntalaisten ja jopa kuntapäättäjien mahdollisuudet seurata ja vaikuttaa omiin asioihinsa on hankalaa.
Rovaniemen kaupunkiin kuuluvalla Yläkemijoella on jo vuosia toiminut aluelautakunta, joka päättää omista asioistaan omalla budjetillaan. Päätettäviin asioihin sisältyvät muun muassa sote- ja kouluasiat. Kyselyyn vastanneet puolueet suhtautuvat aluelautakuntamalliin vähintään varovaisen myönteisesti.
Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen pitää Rovaniemen esimerkkiä rohkaisevana. Vihreät haluavat kuntalakiin myös mahdollisuuden valita vaaleilla kunnanosavaltuustot. Samaa väläyttää kokoomus. SDP:n Paananen puolestaan ehdottaa äänestyksiä, joissa ihmiset voisivat ottaa kantaa esimerkiksi kaavoitusasioihin jo valmisteluvaiheessa.
Vaarana nähdään kokonaisuuksien sirpaloituminen ja se, ettei kukaan oikein vastaa kunnan kokonaisuudesta.
