Soten palkkaharmonisointi kävi kalliiksi – valtiolle miljardin lisälasku

Paikallishallinnossa palkat ovat kohonneet neljä prosenttia yksityistä sektoria nopeammin.
Palkkaharmonisointi kuluttaa hyvinvointialueiden kukkaroita. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Palkkaharmonisointi kuluttaa hyvinvointialueiden kukkaroita. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Palkkaharmonisointi kuluttaa hyvinvointialueiden kukkaroita. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Palkkaharmonisointi kuluttaa hyvinvointialueiden kukkaroita. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Hyvinvointialueiden palkkaharmonisointi ja palkankorotukset ovat kasvattaneet huomattavasti alueiden henkilöstökuluja, varoittaa Nordean ekonomisti Juho Kostiainen viestipalvelu X:ssä.

Kostiainen painottaa aluksi, että hänestä työmies ja -nainen ovat palkkansa ansainneet. Hän haluaa silti kiinnittää huomiota huimaan muutokseen.

– Hyvinvointialueiden palkkaharmonisointi sekä paikallishallinnon korkeammat palkankorotukset ovat johtaneet kolmen ja puolen vuoden aikana yksityistä sektoria neljä prosenttia nopeampaan palkkojen nousuun, Kostiainen tiivistää.

Kun hyvinvointialueita muodostettiin, pyrittiin palkkaharmonisoinnilla yhdenmukaistamaan eri toimijoiden palkat. Käytännössä palkat nostettiin vastaamaan alueen korkeinta maksettua palkkaa.

Ansiotasoindeksissä muutos on huomattava. Siinä missä vuodesta 2015 lähtien yksityisen sektorin ansiotasoindeksi on kohonnut sadasta vajaaseen 128:aan, on paikallishallinnon ansiotasoindeksi sen sijaan kavunnut 133:een.

Nousu heijastuukin väistämättä myös valtiontalouteen.

Poimintoja videosisällöistämme

– Jos palkkaharmonisointia ei olisi tehty ylöspäin ja palkankorotukset olisivat pysyneet tällä vaalikaudella yksityisen sektorin tasolla, olisivat paikallishallinon palkkamenot nyt vuositasolla reilut miljardi euroa pienemmät, Kostiainen selittää.

Oulun yliopiston kauppatieteiden professorin Elias Oikarisen mukaan palkkaharmonisoinnilla on aiheutettu myös toinen ikävä muutos. Käytännössä alueiden on haettava säästöjä irtisanomisia. kompensoidakseen palkkaharmonisoinnista aiheutuneita kustannuksia.

– Olennaisin kääntöpuoli kovasti kohonneissa palkoissa: irtisanomiset budjetissa pysymiseksi, hän tiivistää.

Oikarinen nostaa esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eli Pohteen, jossa päädyttiin aiemmin syyskuussa irtisanomaan 302 työntekijää.

Palkkaharmonisoinnin vaikutukset eivät toisaalta tule yllätyksenä. Kunta- ja hyvinvointialuetyöantajat varoitti jo vuonna 2021, että Sanna Marinin hallituksen valmistelemaan sote-uudistukseen sisältynyt palkkaharmonisointi vaarantaisi soten rahoituksen.

Tuolloin työnantajajärjestö ehdotti, että palkat sovitettaisiin korkeimman palkan sijaan palkkojen mediaaniin. Tätä ehdotusta ei kuitenkaan hyväksytty.

Analyytikon mukaan korkomarkkinoilla ollaan jo vaaravyöhykkeellä.
Toimi ei välttämättä näkyisi nopeasti pumppuhinnoissa.
Noin 10 000 suomalaisella voi olla loppuvuonna liian korkea lisäprosentti, jos verokorttia ei päivitetä.
Mainos