”Sotakoneiston aikomuksiin sisältyy tietenkin myös Suomi”

Ex-suurlähettilään mukaan Ukrainan alistaminen olisi vasta ensimmäinen askel.
Ukrainalaiskylä Donetskin alueella venäläisten jäljiltä. AFP / LEHTIKUVA / ROMAN PILIPEY
Ukrainalaiskylä Donetskin alueella venäläisten jäljiltä. AFP / LEHTIKUVA / ROMAN PILIPEY

Yhdysvaltain entinen Moskovan-suurlähettiläs Michael McFaul on pitkään kehottanut vauhdittamaan aseapua Ukrainalle ja varoittanut Venäjän mahdollisen voiton kohtalokkaista seurauksista lännelle.

Stanfordin yliopiston kansainvälisten suhteiden professorina nykyisin toimiva McFaul myöntää blogikirjoituksessaan pohtineensa ajoittain, suhtautuuko hän tilanteeseen tarpeettoman pessimistisesti. Nyt hän kuitenkin kertoo tulleensa siihen tulokseen, että jos Vladimir Putin onnistuisi kukistamaan Ukrainan, uuden suursodan uhka olisi jopa luultuakin suurempi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hän viittaa muun muassa Viron pääministerin Kaja Kallaksen julkisesti esittämään tiedusteluarvioon, jonka mukaan Euroopalla on enää kolmesta viiteen vuotta aikaa valmistautua Venäjän mahdolliseen uhkaan Naton itäisellä sivustalla, ja Liettuan ulkoministerin Gabrielius Landsbergisin varoitukseen, että aggression seuraava vaihe ei kohdistuisi vain Ukrainaan, Georgiaan tai Moldovaan vaan myös Natoon.

Näitä arvioita tukee hänen mielestään se tosiasia, että Putin on jo siirtänyt Venäjän sotatalouteen tavoitteenaan tuottaa yhä enemmän taistelukalustoa, kuten panssarivaunuja, tykistöä ja lennokkeja.

Michael McFaul toimi Yhdysvaltain suurlähettiläänä Moskovassa vuosina 2012–2014.

Poimintoja videosisällöistämme

Uudelleenvalintansa jälkeen Putin alkanee McFaulin mukaan värvätä myös lisää sotilaita hyökkäysjoukkojensa riveihin.

– Mitä tämän sotakoneiston aikomuksiin tulee, jotkut Venäjän hallituksen edustajat uhkaavat jo käyttää niitä ei Neuvostoliiton, vaan Venäjän imperiumin jälleenrakentamiseen, mihin tietenkin sisältyisivät Puola, Suomi ja Baltian maat, McFaul sanoo.

Hän muistuttaa esimerkiksi ex-presidentti Dmitri Medvedevin vastikään kirjoittaneen, että Ukrainan sen enempää kuin minkään muunkaan itsenäisen valtion olemassaoloa ”Venäjän historiallisilla alueilla” ei ole mahdollista koskaan sallia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Uskon edelleen, että todennäköisyys Venäjän hyökkäykselle Nato-maahan on hyvin pieni, jos Yhdysvallat pysyy mukana Natossa, McFaul toteaa.

Donald Trumpin mahdollinen paluu presidentiksi antaa hänen mielestään aiheen pelätä, että Yhdysvallat alkaa horjuttaa läntisen puolustusliiton yhtenäisyyttä ja viivyttää Ukrainalle annettavaa apua. Tilanteessa on nähtävissä yhtymäkohtia 1930-lukuun, jolloin USA halusi pysytellä sivussa Euroopan tapahtumista.

– Vielä ei ole liian myöhäistä kääntää näitä pahaenteisiä samankaltaisuuksia 1930-luvun tilanteeseen. Me amerikkalaiset voimme vastustaa kiusauksen uskotella itsellemme, että Venäjän nykyinen sota Ukrainassa ei leviäisi muualle Eurooppaan, ja todella tehdä asialle jotain.

Presidentti kertoo odottaneensa suurempaa myllerrystä markkinoilla.
Kevään suurin arktinen Nato-harjoitus järjestetään Suomessa ja Norjassa.
Pieniä torjuntadrooneja, joita voidaan tuottaa edullisesti suuria määriä.
Mainos