Ukrainalaisia alokkaita sotilaskoulutuksessa Zaporižžjan alueella. Kansainvälisen politiikan professori arvioi, että länsimaissa Venäjän uhkaa kuvataan todellisuutta jyrkemmin. AFP / LEHTIKUVA / ANDRIY ANDRIYENKO

”Sota Venäjän kanssa ei ole väistämätön”

Aggressiivisia valtioita voidaan pidätellä yhdistämällä sotilaallinen kyky ja diplomatia, sanoo professori.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Julkisessa keskustelussa Venäjästä ja sen presidentistä Vladimir Putinista vallitsee vaarallinen fatalismi, kirjoittaa Birminghamin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Patrick Porter The Critic -lehdessä.

Naton pääsihteeri varoittaa liittokuntaa varautumaan Euroopassa mahdolliseen laajamittaiseen sotaan seuraavan viiden vuoden aikana, Porter sanoo.

Vaikka Naton pääsihteeri Mark Rutte ei ole eksplisiittisesti sanonut, että sota Venäjän kanssa olisi vääjäämättä edessä, ei hän myöskään ole pyrkinyt korostamaan sitä ettei sotaa tule, Porter jatkaa.

– Synkät varoitukset väistämättömästä sodasta ovat nykyään yleisiä – jopa muodikkaita, Porter sanoo.

Tämä ei välttämättä ole paras toimintatapa, sillä pelote ei synny vain sotilaallisesta kyvykkyydestä, vaan siihen tarvitaan diplomatiaa ja kylmähermoisuutta sekä itsehillintää ja sitoutumista vakauteen, hän lisää.

Porterin mukaan kansainvälisen ilmapiirin kuumentaminen voi lietsoa toisten osapuolten pelkoja, mikä voi johtaa hätäisiin ratkaisuihin ja synnyttää uusia kriisejä.

On olemassa kuitenkin myös hyviä uutisia, joihin johtajien tulisi tukeutua pohtiessaan maansa puolustuksen vahvistamista, hän huomauttaa.

– Ne ovat nämä: sota Venäjän kanssa ei ole väistämätön. Tiedämme tämän siksi, että Nato ja Venäjä ovat toistaiseksi onnistuneet pidättelemään toisiaan, vaikka Nato aseistaa ja tukee Ukrainaa Putinin hyökkäävien joukkojen kuluttamiseksi ja vaikka Venäjä vakoilee, kyberhyökkäilee ja häiritsee Nato-maita täysimittaisen sodan kynnyksen alapuolella, Porter kirjoittaa.

Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö Venäjä olisi syyllistynyt imperialistisiin pyrkimyksiin, hän lisää. Mutta se tarkoittaa sitä, että myös aggressiivisia valtioita voidaan pidätellä yhdistämällä sotilaallinen kyky ja diplomatia.

Porterin mielestä länsimaissa on toisaalta tapana liioitella uhkia, mutta samalla aliarvioida se, mitä niiden torjuminen vaatii.

Samaan aikaan ei voida hankkia tosissaan riittävää sotilaallista kyvykkyyttä ja tavoitella suuria hyvinvointimenojen lisäyksiä, kunnianhimoisia nettonollahnakkeita tai tiukkoja verokattoja.

– Jos aiomme aseistautua tosissamme, kyvykkyys on hankittava – ja se tapahtuu muiden investointien ja uhrausten kustannuksella, Porter kirjoittaa.

Venäjä ei ole superuhka, vaan se on pidäteltävissä, mutta pelote on rakennetteva huolellisesti, hän sanoo. Siihen tarvitaan aikaa sekä resursseja. Samaan aikaan puheissa on oltava maltillisempia.

– Hiljaisempi puhe ja suurempi keppi eivät ole yhtä huomiota herättäviä kuin sotaretoriikka, Porter sanoo. Mutta se on vastuullisempi tapa toimia, hän lisää.

Poimintoja videosisällöistämme
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)