Soiden palauttaminen itärajalle hyödyttää myös maanpuolustusta

Itärajan ennallistaminen on tärkeä hanke, toteaa asiasta aloitteen tehnyt Pauli Aalto-Setälä.
Viiankiaavan aluetta Sodankylässä. LEHTIKUVA / RITVA SILTALAHTI
Viiankiaavan aluetta Sodankylässä. LEHTIKUVA / RITVA SILTALAHTI

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on asettanut työryhmän selvittämään, miten luonnon ennallistaminen itärajalla voisi hyödyntää maanpuolustusta.

Kokoomuksen kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Pauli Aalto-Setälä näkee itärajan ennallistamisen tärkeänä hankkeena niin luonnon monimuotoisuuden kuin maanpuolustuksenkin kannalta. Hän on aiemmin eduskunnalle helmikuussa 2024 toimenpidealoitteen taktisesta ennallistamisesta, joka etenee nyt.

Hanke nivoutuu käynnissä olevan EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanoon. Tarkoituksena on löytää kustannustehokkaita ja vaikuttavia keinoja niin luonnon monimuotoisuuden kuin maanpuolustuksen kannalta.

– On mukava nähdä, kuinka jo pitkään edistämäni hanke ottaa nyt konkreettisia askeleita eteenpäin. Itä-Suomen alueella on paljon ojitettuja soita, joiden ennallistaminen vaikuttaisi koko alueen ekosysteemiin positiivisesti ja samalla loisi fyysisen kulkuesteen maanpuolustuksen tarkoituksiin, Aalto-Setälä sanoo tiedotteessa.

Hän pitää hyvänä, että hankkeessa edetään käytännön tasolle jo ensimetreillä.

– Hankkeessa päästään heti konkretian tasolle, kun rajavyöhykkeellä käynnistetään pilottihanke sekä arvioidaan ennallistamisen mahdollisuuksia jatkuvassa sotilaskäytössä olevilla mailla.

Aalto-Setälä nostaa myös esiin, että toimenpiteillä olisi taloudellisiakin hyötyjä.

– Soiden ennallistamisella voidaan pienentää Suomen tarvetta ostaa muilta EU-mailta nieluoikeuksia LULUCF-asetuksen mukaisen laskennallisen takamatkan umpeen kuromiseksi.

Yleinen käsitys "makeasta verestä" on biologin mukaan harhaluulo.
Yhteensä yli 300 000 ihmistä on evakuoitu Ranskassa ja Espanjassa tulipalojen tieltä.
On epäselvää, käyttävätkö oravat niitä varten pystytettyjä rakennelmia.
Mainos