Vaikka Venäjä on jo pitkään elänyt pysähtyneisyyden tilassa, presidentti Vladimir Putin päätti aloittaa kalliin hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Asetelma muistuttaa kahden yhdysvaltalaistutkijan William Courtneyn ja Peter A. Wilsonin mukaan neuvostodiktaattori Josif Stalinin päätöstä Korean sodasta vuonna 1950 ja horjuvan Neuvostoliiton vuonna 1979 käynnistämää hyökkäystä Afganistaniin.
Kun sota on jatkunut kaksi kuukautta, siitä hyökkääjälle koituvat geostrategiset seuraukset alkavat tutkijoiden mukaan olla nähtävissä.
– Venäjä panostaa paljon sotilasmenoihinsa (kolmanneksi eniten Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen) ja on nykyaikaistanut asevoimiaan. Itsevaltainen ja jäykkä johto, sotilaiden onneton taistelutahto ja puutteellinen logistiikka ovat kuitenkin heikentäneet armeijan toimintakykyä ja kestävyyttä, Rand-ajatushautomossa työskentelevät Courtney ja Wilson kirjoittavat tuoreessa artikkelissaan.
Lännen asettamat talouspakotteet saattavat heidän mukaansa lamauttaa Venäjän edellytykset nykyaikaiseen asetuotantoon, maan kyky pelotella naapurimaitaan heikkenee ja Kiina saattaa pitää Moskovaa tähänastista kykenemättömämpänä liittolaisena.
Venäjän talous saattaa pakotteiden seurauksena supistua tänä vuonna noin 15 prosenttia, ja jatkossa länsi saattaa turvautua sanktioihin entistä matalammalla kynnyksellä, he ennustavat.
– Huolimatta Moskovan heikosti verhotusta uhkauksesta käyttää ydinaseita Ukraina ja länsi eivät ole perääntyneet. Ydinaseiden käyttö voisi eristää Venäjän maailmanlaajuisesti ja entisestään syventää sen taloudellista taantumaa. Välittömien sotilaallisten vastatoimien lisäksi länsivallat saattaisivat myös vahvistaa omia ydinasevoimiaan Euroopassa, he toteavat.
”Oma maali” vailla vertaa
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin näkyvä ja innostava johtamistapa vertautuu Courtneyn ja Wilsonin mielestä Britannian sodanaikaiseen pääministeriin Winston Churchilliin. Samaan aikaan luottamus Ukrainaan on muutoinkin kasvanut.
– Putinin eristäytynyt ote ja loputtomat sepitelmät puolestaan heikentävät Venäjän uskottavuutta. Ukrainan jatkuva sotilaallinen menestys saattaa rohkaista demokratian kannattajia myös muualla ja ajaa diktaattoreita ahtaalle, he sanovat.
– Harva oma maali vetää vertoja Venäjän virheille, joiden seurauksena Nato on uudelleen vireytynyt. Liittokunta on nyt sijoittamassa pysyviä, eikä vain rotaatioperiaatteella toimivia joukkoja itäiselle sivustalleen. Kesällä Suomi ja Ruotsi saattavat liittyä Natoon, he toteavat.
– Euroopan turvallisuus ei ole kenties koskaan Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen ollut yhtä uhattuna kuin nyt. Ukraina ja sen läntiset kumppanit ovat kuitenkin osoittamassa, että aggressio ei Euroopassa kannata.
