Sixten Korkmanin mielestä hallituksen odotukset työmarkkinauudistusten työllisyys- ja budjettivaikutuksista ovat liian optimistisia.
– Samalla vaikeasti torjuttavia menopaineita ja tarvittavia panostuksia tulevaisuuteen on kosolti, eikä köyhyyttä kasvattavia sosiaaliturvaleikkauksia pidä ainakaan lisätä. Sama koskee asumistukea, joka on järkevä asuntopolitiikan keino, hän kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.
Siksi sopeutusta on Korkmanin mielestä nyt haettava joidenkin verojen kiristämisestä.
– Tätä puoltaa sekin, että veroaste on eri syistä laskemassa merkittävästi.
Hän toteaa, että talouspolitiikan arviointineuvosto nostaa esille kaksi finanssipolitiikan viritystä isompaa kysymystä, joita koskevat suositukset tuskin ovat hallituksen mieleen.
Ensinnäkin neuvosto suosittaa ilmastopolitiikan terävöittämistä ja peräänkuuluttaa etenkin kannustimia hiilinielujen lisäämiseksi.
– Käytännössä tämä tarkoittaisi, että metsäteollisuus tai viime kädessä maanomistajat joutuisivat maksamaan hiilinielujen supistamisesta sen sijaan, että veronmaksajat tukevat metsäsektoria ostamalla kompensoivia hiilinieluja ulkomailta, Korkman kirjoittaa.
Toiseksi neuvosto on huolissaan hallituksen kaavailemista toimista, jotka voivat vähentää työperäistä maahanmuuttoa Suomeen.
– Tämä on nähtävä sitä taustaa vasten, että ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat Suomessa joka vuosi monta sataa miljoonaa euroa – ja samalla kotimainen työvoima supistuu. Yli 65-vuotiaiden väestönosuudella mitattuna Suomi on Japanin ja Italian jälkeen maailman kolmanneksi vanhin maa. Väestön huoltosuhde on paljon heikompi kuin muissa Pohjoismaissa, joissa maahanmuutto on ollut takavuosina runsasta, Korkman huomioi.
Hänen mukaansa maahanmuutto mielletään lähinnä vain ongelmaksi etenkin Ruotsin jengirikollisuuden takia.
– Ongelmia Ruotsissa kiistämättä on, mutta pitää nähdä sekin, että valtaosa maahanmuuttajista on kotoutunut hyvin ja rakentaa Ruotsin taloutta ja yhteiskuntaa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi Suomen tarvitsevan vuosittain jopa yli 40 000 hengen nettomääräistä maahanmuuttoa työikäisen väestön vakauttamiseksi.
– Tämä lisäisi parhaimmillaan työllisyyttä ja verokertymää merkittävästi sekä vähentäisi ajan mittaan julkista velkaantumista. Ilahduttavasti maahanmuutto onkin viime vuosina noussut ennätystasolle, Korkman toteaa.
Hän myöntää, että maahanmuuton myönteiset vaikutukset ovat kuitenkin monella tapaa ehdollisia.
– Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat tuovat muita suuremman hyödyn. Paljon riippuu kotouttamispolitiikan onnistumisesta. Osaltaan sitä vaikeuttavat Suomessa melko yleiset rasistiset asenteet. Eduskunnan puhemies väitti viime elokuun rasismikohun yhteydessä, että kyse on vain ”vihervasemmiston kipuilusta ja median psykoosista”.
– Ongelman korjaamista helpottaisi sen tunnustaminen. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia myös tulevina vuosina, kirjoittaa Korkman.