Verkkouutiset

Jo 65 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että mietoja viinejä pitäisi saada myös ruokakaupoista. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Selkeä enemmistö kuluttajista haluaa viinit ruokakauppaan

Suhtautuminen on myönteistä kaikissa ikäryhmissä.

Taloustutkimuksen joulukuussa tekemän kyselyn mukaan jo 65 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että mietoja viinejä pitäisi saada myös ruokakaupoista. Eri mieltä on 23 prosenttia ja kantaansa ei osaa arvioida 12 prosenttia vastaajista.

Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan suhtautuminen sen teettämissä kyselyissä on muuttunut myönteisemmäksi vuodesta 2012 lähtien joka vuosi.

Kannatus on varsin tasaista kaikissa ikäryhmissä. Myös nuoremmissa ikäryhmissä selkeä enemmistö (66–68 %) kannattaa nykyistä vapaampaa alkoholilainsäädäntöä.

Tutkimuksessa kysyttiin taustatietona myös, minkä puolueen edustajaa äänestäisi tulevissa eduskuntavaaleissa. Viinien myynnin salliminen ruokakaupoissa sai vahvaa kannatusta sekä puoluekentän oikealta että vasemmalta puolelta.

– Viime vuosien tutkimukset osoittavat järjestään, että enemmistö suomalaisista toivoo viinejä ruokakauppoihin. Tulevalla vaalikaudella on aika päivittää lainsäädäntömme. Yleinen kuluttajamielipide on vahva viesti päättäjille, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto toteaa.

Hänen mukaansa Päivittäistavarakauppa seuraa säännöllisesti lakiuudistusten vaikutuksia alkoholinkulutukseen. Aukiololain muutos 2016 lisäsi myyntipäiviä ja alkoholilain kokonaisuudistus vuonna 2018 toi vahvat oluet ja aidot lonkerot ruokakauppoihin.

Huolellisesti valmistellut uudistukset vietiin käytäntöön vastuullisesti ja kuluttajat ovat olleet tyytyväisiä. Suomalaisista 80 prosenttia pitää nyt hyvänä sitä, että ruokakaupasta voi ostaa nelosoluita, muita erikoisoluita ja lonkeroa. Vuonna 2018 luku oli 58 prosenttia.

Kaupan arviot perustuvat tilastoihin ja tutkimuksiin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n virallisten tilastojen mukaan alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt Suomessa kymmenen prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2021. Tilastokeskuksen mukaan alkoholikuolemat ovat kääntyneet laskuun. Vuonna 2021 niiden määrä oli alimmalla tasolla sitten vuoden 2003, pois lukien vuosi 2017.

Alkoholijuomaverojen tuotto pysyi lähes muuttumattomana vuosina 2010–2017. Alkoholilain kokonaisuudistus ja alkoholijuomaverojen korotukset ovat kuitenkin lisänneet verotuottoja niin, että vuodesta 2017 vuoteen 2021 valtion alkoholin myynnistä saamat valmisteverot ovat kasvaneet noin 200 miljoonalla eurolla.

PTY on selvittänyt myös, miten mietojen viinien tuominen ruokakauppoihin vaikuttaisi alkoholin kokonaiskulutukseen, valtion verotuloihin ja Alkon myymäläverkkoon.

Vuosi sitten julkaistun selvityksen mukaan mietojen viinien myynnin salliminen ruokakaupassa vähentäisi alkoholin kokonaiskulutusta 0,6 prosenttia eli 0,3 miljoonaa litraa sataprosenttisena alkoholina.

Ei tarkoita muutosta väkevien myyntiin

Päivittäistavarakaupan tavoite on tuoda miedot viinit ruokakauppoihin. PTY on silti valmistellut mallin myös väkevien alkoholijuomien vastuulliselle myynnille jatkossa.

Yli 15 prosenttia alkoholia sisältävät juomat voidaan pitää yksinoikeudella Alkossa tai niiden myynti voidaan uudistaa erillistä lisenssiä vaativaksi. Monessa muussakin Euroopan maassa myynti on järjestetty lisenssijärjestelmän avulla.

– Suomi on Ruotsin lisäksi ainoa EU-maa, jossa viiniä ei saa ruokakaupasta. Loput Euroopan unionin 447 miljoonasta asukkaasta ostavat viininsä vapaasti muiden elintarvikkeiden ohessa. Myös suomalaiset kuluttajat toivottavat viinit tervetulleiksi ruokakauppaan, Luoto toteaa.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS