SDP:n kansanedustajan Joona Räsäsen mukaan hallituksen on tehtävä EU:n alijäämämenettelyn edellyttämät sopeutustoimet vielä tällä vaalikaudella.
– Puolentoista miljardin euron aukko on syntymässä ja kysymys kuuluu, tekeekö tämä hallitus vielä uusia toimenpiteitä, jotta EDP-menettelyn velvoitteet hoidetaan, vai siirretäänkö ne seuraavan hallituksen riesaksi, valtiovarainvaliokunnassa istuva Räsänen kommentoi Verkkouutisille.
Suomi on joutumassa EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn (ns. EDP-menettely). Menettely käynnistyy, koska Suomi rikkoo kolmen prosentin julkisen talouden alijäämäkriteeriä. Valtiovarainministeriön (VM) joulukuussa julkaiseman katsauksen mukaan julkinen alijäämä painuu kuluvana vuonna 4,5 prosenttiin BKT:sta.
– Hallituspuolueet ovat ilmoittaneet, että ne sitoutuvat EU-velvoitteisiin. Kyllä minä silloin edellytän, että tästä sitoumuksesta pidetään kiinni, ja se koskee myös tätä vaalikautta. Jos tällä vaalikaudella näitä velvoitteita ei hoideta, ja ne siirtyvät seuraavalle hallituskaudelle, niin kyllähän se vie pohjaa pois koko parlamentaariselta [velkajarru-]sovulta, Räsänen toteaa.
Lokakuussa syntyneeseen parlamentaariseen velkajarru-sopuun sitoutuivat kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta. Sopu tarkoittaa yhteisten sääntöjen luomista Suomen velkaantumisen taittamisesta yli vaalikausien.
VM:n joulukuussa tekemän päivitetyn arvion mukaan julkista taloutta pitää sopeuttaa tällä hallituskaudella vielä 0-1,4 miljardilla.
Eli peräänkuulutat sitä, että nykyisen hallituksen on sopeutettava vielä mahdollisesti jopa puolitoista miljardia euroa?
– Kyllä vähintään nämä EDP-velvoitteet on hoidettava. Jos näin ei tehdä, se tarkoittaa sitä, että parlamentaariselta sovulta alkaa mennä pohja pois. Jokainen voi miettiä, että mitä se sitten tarkoittaa jatkossa, Räsänen vastaa.
MTV Uutisten alkuviikosta julkaiseman kyselyn mukaan SDP:n sitoutuminen velkajarruun jakaa puolueen piirihallituksen jäseniä. Räsänen vakuuttaa, että SDP on sitoutunut parlamentaariseen sopuun.
– Totta kai olemme sitoutuneita julkisen talouden tervehdyttämiseen, ja tietenkin samalla edellytämme, että muutkin ovat, Räsänen aloittaa.
– Suurissa puolueissa aina löytyy erilaisia mielipiteitä eri asioista. Minusta on hienoa nähdä, että meidän kenttäväkemme on tähän laajasti sitoutunut, hän kommentoi kyselyn tuloksia.
Kyselyn mukaan 58 prosenttia SDP:n piiripäättäjistä pitää puolueen sitoutumista velkajarruun oikeana päätöksenä. 20 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää päätöstä vääränä.
Kyselyiden mukaan vasemmistoliitto on SDP:n mieluisin hallituskumppani. Voiko SDP lähteä samaan hallitukseen vasemmistoliiton kanssa, vaikka puolue ei ole sitoutunut velkajarruun?
– Vasemmistoliitto on ilmoittanut sitoutuvansa näihin EU-sääntöihin. Sekä ensi että sitä seuraavan vaalikauden osalta meitä sitovat todellisuudessa enemmän EU-säännöt kuin kansalliset lisäykset. Jos vasemmistoliitto pitää sanansa sitoutumisesta EU-sääntöihin, silloinhan ei pitäisi olla erimielisyyttä siitä, mikä se mittakaava tulevalle vaalikaudelle on, Räsänen vastaa.
Hänen mukaansa SDP:n ohjelma ensi vaalikauden sopeutustarpeista julkaistaan loppuvuodesta sen jälkeen, kun VM:n meno- ja rakennekartoitus tulevan vaalikauden toimista valmistuu alkusyksystä.
– Minusta on aika selvää, että tulevien tasapainotustalkoiden keinovalikoimassa ovat mukana kaikki toimenpiteet. Olemme aika monella mittarilla Euroopan pahnanpohjimmaisia tällä hetkellä. Sitä myöten seuraavalle hallitukselle jäävä taloudellinen perintö näyttää erityisen surkealta.
Räsänen muistuttaa, että mikäli Suomen velkaantumiskehitystä ei käännetä, se heikentäisi huomattavasti myös kasvuedellytyksiä, koska julkisessa taloudessa oleva liikkumavaara menisi kasvaviin korkokustannuksiin.
– En usko, että kukaan oikein sitä kannattaa.
Räsäsen mukaan parlamentaarinen velkajarrusopu ei estä järkevän suhdannepolitiikan tekemistä.
– Itse asiassa parlamentaarinen sopu lähtee siitä, että järjenkäyttö on edelleen sallittua. Kyllä kulloisellakin hallituksella on mahdollisuus toteuttaa myös järkevää suhdannepolitiikkaa, joten en pidä tätä riskinä.
VM on arvioinut tulevan hallituskauden (2027-2031) sopeutustarpeeksi 7-12 miljardia euroa.
EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto päättää Suomen liiallisen alijäämämenettelyn käynnistämisestä ja hyväksyy suosituksen tilanteen korjaamiseksi kokouksessaan 20. tammikuuta.
