Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomen aiemmasta Venäjä-suhteesta ei ole enää paljon jäljellä.
– Luottamus on kadonnut eikä aineksia uuteen alkuun ole näköpiirissä. Nyt ei ole yhteyksien rakentamisen aika. Päinvastoin: kaikki riippuvuudet, joita voidaan käyttää meitä vastaan, on otettava tarkkaan syyniin. Minkään ei pidä olla löyhästi kiinni, Niinistö sanoi suurlähettiläiden kokouksessa Helsingissä.
– Mutta nyt ei myöskään ole yhteyksien kaikkinaisen katkaisemisen aika. On yhä käytännön asioita, joiden hoitaminen on omassa intressissämme. Myös keskustelukanavia on syytä pitää tulevan varalle auki, vaikka niitä ei aktiivisesti juuri nyt käytettäisikään, hän jatkoi.
Tasavallan presidentin mukaan Venäjä käy Ukrainaa vastaan laitonta hyökkäyssotaa.
– Suomen kanta on kristallinkirkas: tuomitsemme sen täysin yksiselitteisesti. Vastustamme Venäjän toimia yhdessä muiden EU-maiden kanssa asettamillamme pakotteilla. Suomi vaatii, että kaikki sotarikokset on tutkittava ja niihin syyllistyneet on saatettava edesvastuuseen.
Niinistö osallistuu myöhemmin tiistaina Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin toista kertaa isännöimään Krimin platformin huippukokoukseen.
– Sanomani on selvä: Suomi ei unohda, että Ukraina taistelee paitsi omasta vapaudestaan, myös Euroopan arvojen ja periaatteiden puolesta. Tuki Ukrainalle ja ukrainalaisille jatkuu niin kauan kuin tarpeen on.
Presidentin mukaan Nato-jäsenyys on merkittävä käännekohta Suomen poliittisessa historiassa. Hän pitää tärkeänä sitä, että tämä ratkaisu “ankkuroitiin mahdollisimman laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan”.
– Vaikka tämä aika huutaa nopeita reaktioita asiaan kuin asiaan, turvallisuuttamme emme voi rakentaa vain hetkellisten tuntemusten varaan. Suurten muutosten on kestettävä aikaa.
Niinistön mukaan “tiiviimpää turvallisuusyhteistyötä” koskeva keskustelu Turkin ja Ruotsin kanssa jatkuu virkamiesten kesken vielä ennen kuun vaihdetta
– Suomi pitää osaltaan kiinni siitä, mistä on yhdessä Ruotsin ja Turkin kanssa sovittu. Tämän teemme noudattaen omaa lainsäädäntöämme ja kansainvälisiä sopimuksia.
Vaikka Suomi on Naton varsinainen jäsen vasta sitten kun kaikki jäsenmaat ovat ratifioineet sopimuksen, jo tämänhetkinen asetelma vahvistaa presidentti Niinistön mukaan tuntuvasti asemaamme.
– Nato-maa toisensa jälkeen on omalta osaltaan vahvistanut haluavansa Suomen ja Ruotsin liittolaisikseen. Siis myös artikla viiden ja Naton ydinasepelotteen tarjoaman suojan arvoiseksi.
– Signaali Washingtonista, Lontoosta, Pariisista, Berliinistä ja muista pääkaupungeista on voimakas jo ennen jäsenyyden toteutumista. Se on varmasti kuultu, Niinistö totesi puheessa.
