Äänestäjiä vaalipaikalla. AFP / LEHTIKUVA / FREDERIC J. BROWN

Jarno Limnell USA:n vaalihäirinnästä: Kovimmat kierrokset ovat vasta edessä

Ulkopuolelta yritetään Jarno Limnellin mukaan lietsoa eripuraa amerikkalaisten välille.
Picture of Matti Lepistö
Matti Lepistö
Verkkouutisten toimittaja
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) arvioi, että Yhdysvaltain presidentinvaalien ulkopuolelta tuleva häirintä ei lopu vaalipäivään. Pahin on hänen mukaansa vasta edessä.

– Vaalihäirintä tulee voimistumaan itse asiassa vaalien jälkeen. Vaalipäivänä ei ole syytä niin sanotusti vetää henkeä, Limnell sanoo Verkkouutisille.

Vaalivaikuttamisessa keskeinen kohde ei hänen mukaansa ole se, valitaanko presidentiksi Kamala Harris vai Donald Trump.

– Sillä pyritään nimenomaan kyseenalaistamaan vaalien legitimiteetti, eli vaalien rehellisyys, luotettavuus, uskottavuus ja demokratia, Limnell toteaa.

Vaalien jälkeen some täyttynee valevideoista, joissa kerrotaan kadonneista äänestyslipuista ja vaalivilpistä.

– Vaalihäirinnän keskeisin kohde on nimenomaan vaalien oikeellisuuden kumoaminen. Silloin menemme hybridivaikuttamisen ihan perimmäiseen tarkoitukseen, eli pyritään aiheuttamaan sekasortoa yhteiskunnassa ja saamaan ihmiset ja kansakunta kääntymään toisiaan vastaan. Tämä on Venäjän vaalivaikuttamisen- ja häirinnän perimmäinen tarkoitus, Limnell sanoo.

– Tätä taustaa vasten uskon, että vaalituloksesta välittämättä häirinnän kovimmat kierrokset tullaan näkemään vasta vaalipäivän jälkeen.

Limnell sanoo, että tiedustelupalveluiden mukaan Venäjä on aktiivisin toimija. Vaalihäirintää on havaittu myös Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean toimesta.

Kamppailua ihmisten mielistä

Kyselyjen mukaan amerikkalaisten luottamus perinteiseen mediaan on matalalla. Myös Suomessa varsinkin nuoret saavat tietonsa yhä useammin sosiaalisesta mediasta. Tähän Limnellin mukaan liittyy merkittävä uhka jo demokratiallekin.

Jos ihminen muodostaa tietonsa ja mielikuvansa pääosin esimerkiksi nuorille tärkeästä Tiktokista, sillä on Limnellin mukaan ohjaava vaikutus ajatteluun. Ero perinteiseen mediaan on se, että sisällön päättää algoritmi, eikä se perustu totuuteen pyrkivään journalismiin.

– Mielestäni aikamme suurimmat taistelut tullaan käymään ihmisten mielistä: mielikuvistamme, ajatuksistamme ja tunteistamme. Näistä sosiaalisessa mediassa välitetyistä vääristä ja valheellisista tiedoista on kyse.

Jarno Limnell. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Huolestuttavaa Limnellin mukaan on myös tekoälyn kehitys. Tulevaisuudessa mitä tahansa valheellisia videoita ja kuvia voidaan tuottaa tekoälyllä aidon näköisiksi. Sisältö pystytään myös kohdentamaan räätälöidysti.

– Olemme todella merkittävien kysymysten äärellä, kun puhumme ihmismielten kamppailusta yhä enemmän someistuvassa maailmassa, hän toteaa.

Limnellin mukaan lainsäädännössä olisi parannettavaa.

– Mielestäni tämän päivän somealustojen algoritmien pitäisi olla huomattavasti nykyistä läpinäkyvämpiä, jotta pystyttäisiin seuraamaan ja kontrolloimaan sitä, ettei tarkoituksellisesti levitettyä väärää ja valheellista tietoa tuoteta eteenpäin, hän sanoo.

– Trendi nimenomaan on se, että väärää tietoa on jo nyt enemmän liikkeellä kuin oikeellisuuteen pyrkivää ja faktoihin perustuvaa tietoa.

Riippumattomia uutislähteitä tarvitaan

Limnell pitää tärkeänä, että jatkossakin on journalistin ohjeita noudattavia tietolähteitä, jotka pyrkivät eettisesti mahdollisimman objektiiviseen totuuteen.

– Sanon suoraan, että tämä aika edellyttää erittäin vahvasti riippumattomia ja luotettavia uutislähteitä.

Informaatio- ja hybridivaikuttamisen uhkaa ei Limnellin mukaan vieläkään ymmärretä riittävän hyvin.

– Yhteiskunnallinen informaatiopuolustus, jossa etulinja kulkee jokaisen korvien välissä, tulee olemaan yksi isoimpia turvallisuusasioita tällä vuosikymmenellä, hän sanoo.

– Sen takia tämä asia pitää nostaa nyt vahvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ehdottomasti myös siten, ettei kenellekään synny väärinymmärrystä, että tässä ollaan luomassa jotain totuuskomiteaa joka kertoisi sen ainoan totuuden ja mitä pitäisi toistaa. Siitä ei ole kyse. Kyse on nimenomaan tällaisesta tarkoituksellisesti väärän ja valheellisen tiedon leviämisen ehkäisemisestä.

Limnell arvioi, että Venäjä ei ole vielä koetellut kaikin voimin Suomea informaatiovaikuttamisessa.

– On ollut erilaisia koepaloja, joilla on vähän testattu yhteiskuntamme henkistä ja poliittista sietokykyä selkeällä propagandalla ja valheellisilla väitteillä. Lähitulevaisuudessa saatamme nähdä Venäjältä suuntautuvan hämmennyskampanjan, jossa valheellisten ja väärien tietojen pohjalta pyritään hämmentämään meitä ja tuottamaan epävakautta yhteiskuntaan ja saada suomalaiset eripuraisiksi keskenään, hän sanoo.

– Tällaiseen sosiaalisen median massiiviseen hämmennyskampanjaan on oltava valmis.

 

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot