Sisäministeri Heikki Ritavuoren kuoleman satavuotispäivää kunnioitettiin maanantaina seppeleenlaskulla, johon osallistuivat muun muassa eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.), sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan edustajat.
Ministeri ammuttiin kotiovelleen Helsingin Nervanderinkadulla 14. helmikuuta 1922.
Heikki Ritavuori oli syntymänimeltään Henrik Rydman ja nykyisen kansanedustaja Wille Rydmanin (kok.) isoisän isoisän serkku.
– Hän tiesi olevansa hengenvaarassa, koska murhaa olivat edeltäneet toistuvat nimettömät uhkaukset ja lehdistön häikäilemätön lokakampanja, jossa ministeriä leimattiin jopa täysin tekaistuilla syytöksillä, Wille Rydman kirjoittaa Facebook-päivityksessään.
Hänen mukaansa Heikki Ritavuori oli tulisieluinen ja peloton taistellessaan oikeaksi kokemiensa asioiden puolesta.
– Koko hänen politiikkansa peruslähtökohta oli pyrkimys kansakunnan eheyttämiseen ja vastakohtaisuuksien liennyttämiseen – torppareiden ja maanomistajien, punaisten ja valkoisten, suomen- ja ruotsinkielisten.
Sisäministeri oli ollut valmistelemassa ja edistämässä torpparivapautusta sekä mukana päättämässä Suomen tasavaltaisesta hallitusmuodosta. Ritavuori ajoi lisäksi läpi punavankien armahduslait.
– Hän oli itse valkoinen ja ollut perustamassakin erästä suojeluskuntajärjestöä, mutta hän oli myös ennen muuta sillanrakentaja ja kansallisen sovinnon keskeinen arkkitehti, Wille Rydman toteaa.
Heikki Ritavuori oli Wille Rydmanin mukaan johdonmukainen oikeusvaltion kannattaja ja päätti ministerinä toimista, joilla rajoitettiin molempien äärilaitojen mahdollisuuksia horjuttaa demokraattista yhteiskuntajärjestystä. Rydmanin mukaan hänen elämäntyönsä historiallinen merkitys on alkanut kirkastua viime vuosina yhä useammalle.
– Sitä kuvastaa myös se, miten korkea-arvoisen valtiollisen tunnustuksen Ritavuori sai tänään, kuolemansa satavuotispäivänä.
