Sanna Marinin (sd.) hallituksen toiminta koronakriisin aikana 2020-luvun alussa lisäsi Suomen julkisen talouden velkaantumista tarpeettomasti. Näin arvioidaan perjantaina julkaistussa Koronapandemian hallinta ja saadut opit Suomessa -raportissa.
Koronakriisi iski äkillisesti Suomeen vuoden 2020 alkupuolella. Rajoitustoimien seurauksena se aiheutti myös äkillisen talouskriisin. Koronapandemiasta alkanut talouskriisi oli raportin mukaan siinä mielessä ennennäkemätön, että isku talouteen tuli suoraan yksityisen kulutuksen kautta.
– Itse tauti, ihmisten vapaaehtoinen varovaisuus ja rajoitustoimet osin jopa pysäyttivät talouden normaalin toiminnan. Nopea reagointi laajalla rintamalla lienee osaltaan vaikuttanut siihen, että BKT:n pudotus jäi alussa ennustettua lyhytaikaisemmaksi ja laajamittaisemmalta talouskatastrofilta vältyttiin, raportissa todetaan.
Suomen julkisen talouden velkaantuminen kiihtyi voimakkaasti 2020-luvulla samaan aikaan koronapandemian kanssa. Silloin vallassa ollut Marinin hallitus perusteli kiihtyviä menolisäyksiä ennen kaikkea koronapandemialla. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on aiemmin kumonnut väitteen ja huomauttanut, että SDP-johtoisen hallituksen menolisäyksistä vain murto-osa liittyi koronakriisin hoitoon. Myös tänään julkaistussa raportissa kiinnitetään huomiota siihen, että valtion velkaantuminen kiihtyi voimakkaasti vuoden 2019 jälkeen.
Marinin hallitus ei onnistunut koronatukien kohdentamisessakaan moitteettomasti. Raportissa todetaan, että huonosti kohdennetut ja pitkään jatkuneet tuet kasvattivat velkaa tarpeettomasti ja lisäsivät myöhempää sopeutustarvetta. Raportin tekijät toivovat, että virheistä otetaan opiksi tulevaisuudessa.
– Tämä koskee niin yritystukia kuin kuntasektorille jaettuja tukia. Mitä huonommin tukitoimet onnistuvat kriisin aikana, sitä raskaammat ovat myöhemmät sopeutukset. Siksi tukien suunnittelu ja tukitoiminnan arviointi on tärkeää ja korona-ajan oppeja on systemaattisesti kerättävä tulevaisuuden varautumista varten. Toimien selkeä määräaikaisuus ja uskottava irtautumisstrategia ovat välttämättömiä. Pitkittyneet poikkeustoimet aiheuttavat tehottomuutta ja horjuttavat julkista taloutta, raportissa todetaan.
Tiedonhallinnassa ja viestinnässä puutteita
Vaikka silloisen hallituksen taloudenhoidossa oli puutteita, raportin mukaan Suomi selvisi kokonaisuudessaan koronakriisin akuutista vaiheesta hyvin. Raportin mukaan kriisitilanteesta huolimatta oikeudellinen kehikko toimi, hallinto säilyi toimintakykyisenä ja tukitoimet hillitsivät talousvaikutuksia. Tukitoimilla tarkoitetaan esimerkiksi yritysten korona-aikana saamia tukia.
Täysin ongelmitta koronakriisin hoito ei silti sujunut. Pandemian pitkittyessä esiin nousi haasteita erityisesti tiedonhallinnassa, päätöksenteon koordinoinnissa sekä viranomaisten viestinnässä.
Raportti kiinnittää huomiota siihenkin, että koronakriisin vaikutukset kohdistuivat epäsuhtaisesti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Tällä viitataan esimerkiksi siihen, että kokoontumisrajoitusten vuoksi monilla heikossa asemassa olevilla oli vaikeuksia päästä tarvitsemiensa tukipalveluiden piiriin.
Koronakriisin vuoksi asetetut rajoitukset saivat osakseen myös arvostelua ja osa kansalaisista piti niitä mielivaltaisina. Raportin mukaan Suomessa ei kuitenkaan esiintynyt laajaa vastarintaa tai merkittäviä koronaan liittyviä salaliittoteorioita. Tekijät toteavat, että Suomessa noudatettiin hyvin koronarajoituksia ja maskisuosituksia. Myös rokotekattavuus saatiin korkeaksi.
Esiin nousseista puutteista huolimatta Suomi selvisi raportin mukaan kriisistä kuitenkin hyvin. Raportissa arvioidaan, että selviytymisen taustalla ovat vahvat instituutiot, kokonaisturvallisuuteen perustuva varautumismalli sekä korkea luottamus. Raportin tekijät kuitenkin huomauttavat, että osa koronapandemian vaikutuksista on nähtävissä yhteiskunnassamme edelleen. Tämän vuoksi koronapandemian pitkäaikaisia vaikutuksia voi olla vielä liian aikaista arvioida.
Raportin toteutuksesta vastasi Turun yliopisto. Raportti oli toteutettu valtioneuvoston toimeksiannosta. Raportin tekijät huomauttavat, että sen sisältö ei silti välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä asiasta.