– Heräsimme 24. helmikuuta 2022 erilaiseen maailmaan. Euroopan turvallisuustilanne muuttui ratkaisevalla tavalla, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan. Periaatteidemme mukaisesti – rauhan ja turvallisuuden takaamiseksi – meidän on muuttuneen tilanteen pohjalta päätettävä, miten suhtaudumme tähän uuteen aikaan, totesi SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin SDP:n puoluevaltuustossa lauantaina.
Marinin mukaan lauantaiaamuna kokoontuneen SDP:n puoluehallituksen esitys puoluevaltuustolle kuuluu seuraavasti: Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristön merkittävän muutoksen seurauksena SDP kannattaa Suomen jäsenyyttä Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natossa. SDP antaa tukensa valtiojohdolle jäsenyysneuvottelujen avaamiseksi.
– Puoluehallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti ja sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on lausunut asiasta oman näkemyksensä.
Marin totesi, että viime syksynä Venäjä asetti EU- ja Nato-maille ehtoja koskien maiden omia turvallisuusvalintoja.
– Venäjä katsoi, että Naton laajentuminen tulisi lopettaa ja että Eurooppaan tulisi luoda eräänlainen etupiirijako. EU- ja Nato-maiden yhteinen reaktio, jonka muodostamiseen Suomi osana EU:ta osallistui, oli selvä: itsenäisillä valtioilla on oikeus valita omat ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa. Niitä ei voida muiden toimesta rajoittaa tai sanella.
– Venäjän väittämää aggressiivisuutta tai tahtoa loukata muiden maiden turvallisuutta ei ole esiintynyt. Ei Ukrainan, ei EU- eikä Nato-maiden taholta, Marin jatkoi.
Hän totesi, että käydystä keskustelusta huolimatta Venäjä päätti käynnistää laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa.
– Näillä toimillaan Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita Euroopan turvallisuusjärjestelyjä tai –järjestelmää – tai liioin kansainvälistä oikeutta. Yhteisistä sitoumuksista irtisanoutumista arvostelevat äänet on Venäjällä vaiennettu. On tehtävissä siis vain yksi johtopäätös – Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut ratkaisevasti.
Marinin mukaan Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato on muodostunut keskeisimmäksi Euroopan turvallisuutta takaavaksi organisaatioksi.
– Nato-mailla on jatkuvaa käytännön tason puolustusyhteistyötä, yhteinen puolustussuunnittelu ja vahvat poliittiset siteet. Naton keskeinen merkitys perustuu sen keskinäisille turvatakuille. Hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan.
Hän muistutti, että Suomi ja Ruotsi ovat olleet Naton läheisimpiä kumppaneita jo vuosia.
– Olemme teknisesti hyvin yhteensopivia ja harjoittelemme säännöllisesti Nato-maiden kanssa. Me emme ole kuitenkaan Naton turvatakuiden piirissä. Tässä on päätöksemme ydin: lisäisikö Naton jäsenyys muuttuneessa tilanteessa Suomen turvallisuutta? Vahvistaisiko Suomen jäsenyys Natossa Euroopan turvallisuutta? Vastaus on, että lisäisi. Vastaus on, että vahvistaisi, Marin sanoi.
SDP:n puheenjohtaja katsoi, että Naton jäsenyys on paras ratkaisu Suomen turvallisuuden ja lähialueidemme vakauden säilyttämiseksi muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.
– Siksi meidän tulisi hakea Naton jäseneksi, viipymättä.
