Nelipäiväinen työviikko samalla palkalla tarkoittaisi 25 prosentin palkankorotusta

Henrik Vuornoksen mukaan ei ole näyttöä, että työn tuottavuus nousisi aiheutuneita kustannuksia enemmän.
Työntekijä toimistolla Helsingissä 5. elokuuta 2024.
Työntekijä toimistolla Helsingissä 5. elokuuta 2024. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Työntekijä toimistolla Helsingissä 5. elokuuta 2024.
Työntekijä toimistolla Helsingissä 5. elokuuta 2024. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kokoomuksen kansanedustaja Henrik Vuornos moittii lyhennetyn työviikon kokeiluehdotuksia, joissa lyhyemmästä työajasta maksettaisiin sama palkka julkisella sektorilla.

Jotta kokeiluun kannattaisi lähteä, tulisi työn tuottavuuden nousta enemmän kuin palkankorotus olisi. Näin suuresta tuottavuuden noususta ei ole tutkimusnäyttöä mistään päin maailmaa.

– Vasemmistoliitto kertoo haluavansa julkiselle sektorille 30 tuntisen työviikon ja sekä SDP:n että vihreiden mukaan kaikkien suomalaisten työaikaa pitäisi lyhentää. Tänään Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut (Yka) esitti lyhyempää työviikkoa ja vastikkeetonta perustuloa. Vasemmistolla ei näytä olevan juurikaan käsitystä siitä, missä kunnossa Suomen julkinen talous on, Vuornos sanoo tiedotteessa.

Yka esitti, että seuraavalla hallituskaudella käynnistettäisiin vähintään kuuden kuukauden kokeilu kolmipäiväisestä viikonlopusta.

– Työajan lyhentäminen nelipäiväiseksi työviikoksi samalla palkalla tarkoittaa samaa kuin 25 prosentin palkankorotus. Kukapa työntekijä sellaista vastustaisi. Mutta mikäli tuottavuus aidosti nousisi vastaavasti, olisi mallia markkinataloudessa jo kokeiltu, jatkaa Vuornos.

Hän huomauttaa, että Suomen taloudellisessa huoltosuhteessa riittää haasteita ilman työajan lyhentämistäkin. Työvoiman ulkopuolella olevien määrä suhteessa työssäkäyviin kasvaa jatkuvasti etunenässä eläkeläisten määrän kasvaessa ja syntyvyyden heikentyessä.

Vuornoksen mukaan ei ole realismia ajatella, että hyvinvointivaltiota kannattelevat suomalaiset vielä vähentäisivät työntekoaan.

– Tänään Yka vaati, että perustulosta olisi järjestettävä uusi kokeilu. Perustulo ei sovi yhteen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kanssa, jonka yhteiskuntasopimukseen kuuluu, että kaikki työikäiset ja -kykyiset käyvät töissä. Suomesta ei pidä rakentaa köllöttely-yhteiskuntaa, vaan on pidettävä kiinni kaikkien osallistumisesta, sanoo Vuornos.

Tere Sammallahden mukaan Krista Kiuru jarruttaa ja sotkee työntekoa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
Pääministerin mukaan tukisumma on haarukoitunut noin 60 miljoonaan euroon.
Karoliina Partasen mukaan rangaistusten koventamisen ohella myös rikosten ennaltaehkäisyyn tulee kiinnittää huomiota.
Mainos