Vaihtoehto Saksalle -puolueessa eli AfD:ssä on käynnissä valtakamppailu, jossa Nato-vastainen ja maanpuolustuksen laajentamiseen penseästi suhtautuva siipi on ottamassa niskalenkin, kertoo Financial Times.
Paperilla AfD kannattaa pakollisen asevelvollisuuden palauttamista, joka lakkautettiin Saksassa vuonna 2011. Kun liittokansleri Friedrich Merz alkoi kaavailemaan vapaaehtoisen asepalveluksen laajentamista, puolueessa kuitenkin hätkähdettiin. Merzin linjaa ei haluttu kannattaa.
Viime aikoina puolueessa onkin jyllännyt valtataistelu sen Nato-vastaisen sekä asevelvollisuutta vastustavan, pääosin itäsaksalaisen siiven sekä siihen myönteisemmin suhtautuvan, pääosin länsisaksalaisen siiven välillä.
Ensin mainittuun kuuluu tiukan linjan nationalisti Björn Höcke, joka johtaa AfD:tä itäisessä Saksassa sijaitsevassa Thüringenin osalvaltiossa. Hän on vastustanut tiukasti asevelvollisuuden palauttamista.
Höcke piti hiljattain Thüringenin alueparlamentissa puheen, jossa hän kuvaili värikkäästi, kuinka saksalaislapsia tullaan räjäyttämään taistelukentillä ja kiduttamaan sotavankeina.
Hän linjasi, että hän ei voi kannattaa asevelvollisuutta maassa, jossa ei ole mitään puolustettavaa päiväkotien drag queen -esitysten, deindustrialisaation, massamaahanmuuton ja toisesta maailmansodasta kumpuavan syyllisyyden lisäksi. Asevelvollisuuden palauttaminen olisi Höckestä riskialtista myös Ukrainan sodan vuoksi, sillä valtaapitävät poliitikot ovat hänestä ”sodannälkäisiä”.
Transatlanttisen yhteistyön kannattajana tunnettu AfD:n puolustusasiain tiedottaja Rüdiger Lucassen ei Höcken kommenteista pitänyt, vaan kritisoi tätä maan parlamentissa Bundestagissa pitämässään puheessa. Tämän seurauksena Lucassen sai moitteet puolueeltaan.
Lucassen jatkoi kuitenkin arvosteluaan sosiaalisessa mediassa, syyttäen Höckeä antiamerikkalaiseen ja Kreml-mieliseen ryhmään kuulumisesta, joka on juuttunut radikalismiin.
Höcken siipi kuitenkin voitti, ja viime viikolla Lucassen joutui irtisanoutumaan tehtävästään. Hänen tilalleen nousi itäsaksalaisesta Hessenin osavaltiosta kotoisin oleva Jan Nolte, joka tunnetaan myös Kreml-mielisistä lausunnoistaan.
Nolte esimerkiksi antoi vielä vuonna 2024 haastattelun venäläiselle Izvestia-lehdelle, jonka omistaa Vladimir Putinin läheinen yhteistyökumppani.
Taistelu kuitenkin jatkuu. Etenkin länsisaksalaiset AfD:n kansanedustajat kannattavat pyrkimyksiä vahvistaa asevoimia, vaikka he ovatkin eri mieltä siitä, onko Venäjä uhka. Idässä puolustusinvestoinneille ei nähdä samanlaista tarvetta.
Erään AfD:n itäsaksalaisen kansanedustajan mukaan asevoimien vahvistaminen ei tällä hetkellä voi olla ykkösprioriteetti, kun kaikesta muusta on säästettävä. Hänestä on myös vaikeaa ymmärtää, mihin vahvoja asevoimia tarvitaan – pyrkiihän puolue tiiviimmän Venäjä-suhteen rakentamiseen.
– Meillä on pulaa vastustajista, joita vastaan me voisimme taistella, kansanedustaja tiivistää.