VTV:n mukaan Nato-jäsenyyden hintaa ei esitetty riittävän läpinäkyvästi

Viraston mukaan päättäjiltä puuttui kokonaiskuva jäsenyyden kustannuksista.
Suomen ja Naton liput arkistokuvassa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Suomen ja Naton liput arkistokuvassa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Nato-jäsenyyden taloudellisia vaikutuksia ei ole esitetty riittävän läpinäkyvästi, arvioi Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV.

Nato-jäsenyys aiheuttaa valtiolle huomattavia suoria ja epäsuoria kustannuksia. Liittymisvaiheessa hallitus arvioi, että suorat kustannukset ovat 70–100 miljoonaa euroa vuodessa.

VTV huomauttaa, että Naton velvoitteiden toimeenpanosta aiheutuvat epäsuorat kustannukset ovat huomattavasti tätä suuremmat. Niistä ei kuitenkaan ollut liittymisvaiheessa arviota päätöksentekijöiden käytössä.

VTV:n julkisesti saatavilla olevan tiedon pohjalta on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa Nato-jäsenyyteen liittyvien kustannusten määrästä ja kehittymisestä jäsenyyden aikana. Tietoja kustannuksista esitetään valtion talousarvioesityksissä ja julkisen talouden suunnitelmissa.

Jatkossa Natoon liittyvät kustannukset sisältyvät pääosin puolustuksen kasvaviin määrärahoihin, eikä niitä ole tarkoituksenmukaista erottaa omana kokonaisuutenaan kansallisen puolustuksen kustannuksista.

– Natosta aiheutuvien velvoitteiden toimeenpanoon tulee kuitenkin etsiä kustannustehokkaita ratkaisuja, mikä edellyttää valtiontaloudellisten vaikutusten arviointia ja läpinäkyvää esittämistä, kertoo ylitarkastaja Juho-Matti Paavola tiedotteessa.

Valmistelu ja informointi toimivat pääosin hyvin

Tarkastuksen mukaan Nato-jäsenyyden myötä valtionhallintoon muodostetut rakenteet ovat mahdollistaneet Nato-asioiden käsittelyn ja päätöksenteon, mutta niistä löytyy myös kehitettävää. Parhaillaan on käynnissä Nato-asioita koskevien käytäntöjen ja lainsäädännön kehittämistarpeiden arviointi parlamentaarisessa työryhmässä. 

Tarkastuksessa todettiin, että valtionhallinto on tuottanut pääosin riittävästi tietoa päätöksenteon pohjaksi ja valtioneuvosto on informoinut eduskuntaa riittävästi Natoon liittyvistä asioista. Kuitenkin Nato-asioiden valmistelussa eri toimijoiden kesken on haasteita.

– Eduskunta on saanut valtioneuvostolta säännönmukaisesti ja runsaasti tietoa Nato-asioista, mutta joissakin tapauksissa informoinnin oikea-aikaisuudessa on ollut parannettavaa, sanoo ylitarkastaja Juha Kettinen.

Suomi liittyi puolustusliitto Naton jäseneksi huhtikuussa 2023 Venäjän hyökkäyssodan muutettua Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Nato-jäsenyydestä oli kiistelty Suomessa vuosikymmenien ajan ennen historiallisen päätöksen syntymistä.

Washington haluaa vähentää erityisesti Natolle allokoidun ilma- ja merivoimiensa kaluston määrää.
Panssarivaunujen eteneminen pysähtyi nopeasti droonien, tykistön ja ohjusten simuloituun vaikutukseen.
Sosiaaliturvaan ja terveyteen käytetään nyt noin 14 kertaa enemmän kuin maanpuolustukseen, huomauttaa europarlamentaarikko.
Mainos