Kannustinloukkujen todellista vaikutusta työllisyyteen on Jarkko Elorannan mukaan vaikea arvioida. SAK:n puheenjohtajan mielestä tehokkaimpia keinoja työllisyysasteen parantamisessa ovat koulutus- ja osaamistason nostaminen sekä kohtuuhintaisten asuntojen pulaan puuttuminen.
– Tämä ilmiö vaikuttaa työvoiman saatavuuteen kasvupaikkakunnilla ja vaikuttaa työllisyysasteeseen. Tässäkään ei myöskään ole kysymys vain euroista vaan ihmiset arvioivat myös elämisen ja asumisen laatua kun miettivät työn perässä muuttoa, vaikka kyseessä olisi saman hintainen asuminen, Eloranta toteaa Verkkouutisille sähköpostitse.
Verkkouutiset kertoi tässä Veronmaksajain keskusliiton laatimiin laskelmiin perustuvassa jutussa työnteon kannustimista. Tukien poisjäänti näkyy laskelmissa merkittävänä kannustinloukkuna tilanteessa, jossa siirrytään työmarkkinatuelta pienipalkkaiseen kokoaikaiseen työhön.
Laskelmassa käytettiin esimerkkinä Helsingissä yksin asuvaa ja työmarkkinatukea saavaa henkilöä, jonka asunnon vuokra on 675 euroa kuukaudessa. Lopullisista käteen jäävistä tuloista on vähennetty verot ja veroluontoiset maksut.
Mikäli henkilö saa esimerkiksi osa-aikatöistä 1 000 euroa työtuloja kuukaudessa, tulee työmarkkinatukea yhä 346,60 euroa ja asumistukea 288,46 euroa kuussa. Tuhannen euron ansioilla käteen jää lopulta yhteensä 1 492,10 euroa. Mikäli samalle henkilölle tarjottaisiin kokaikaista vakityötä ja 2 200 euron palkkaa, tarkoittaisi se, ettei tukia tulisi enää euroakaan. Tässä tilanteessa jäisi käteen 1 740,45 euroa, eli vain 250 euroa enemmän kuin tuhannen euron työtuloilla.
Vihreiden veteraanipoliitikko ja entinen ministeri Osmo Soininvaara kuvasi Verkkouutisille, kuinka ansiosidonnaisella päivärahalla voi puolestaan syntyä vielä hankalampia tilanteita. Joskus palkankorotuksesta ei jää käteen euroakaan, koska osa-aikatyö ja päiväraha tuottavat yhdessä saman ansiotason kuin kokoaikainen. Työaikarajoitukset merkitsevät taas Soininvaaran mukaan sitä, että henkilön tulot voivat laskea, kun hän siirtyy nelipäiväisestä työviikosta viisipäiväiseen.
Ratkaisuksi Soininvaara ehdotti pienten palkkojen tukemista pienehkölllä perustulolla, joka voitaisiin rajata koskemaan vain ansiotuloa saavia. Työttömät jäisivät yhä työttömyysturvan varaan.
Ajatus ei saa kannatusta SAK:n Elorannalta.
– Matalien palkkojen automaattista tukemista perustulolla emme kannata.
SAK on esittänyt sovitellun päivärahan työaikarajauksen poistamista. Siirtyminen vain tulojen kautta tapahtuvaan sovitteluun vähentäisi Elorannan mukaan Soininvaaran kuvaamia ongelmia ja byrokratiaa sekä helpottaisi uuden työn vastaanottamista tilanteessa, jossa palkka olisi vanhaa työtä pienempi.
Työ on aina parempi
SAK:n Jarkko Eloranta toppuuttelee rahakannustimien merkitystä ihmisten valintoihin.
– Kaiken kaikkiaan on hyvä lähteä pohtimaan sitä, kuinka tiukasti ihmiset toimivat euromääräisten kannusteiden mukaisesti. Kannustinloukut nousevat voimakkaasti keskustelussa esille erityisesti laskukauden aikana jolloin työttömyys kohoaa, mutta se kohoaa suhdannesyistä eikä kannustinloukkujen vuoksi, hän toteaa.
Työttömyyden pitkittyessä tarvittaisiin hänen mukaansa aktiivista työvoimapolitiikkaa ja toimenpiteitä, joilla pyritään kehittämään työttömien osaamista.
– Varmasti on aina yksilöitä jotka optimoivat jokaisen nykyhetken euron, mutta varmasti on runsaasti ihmisiä jotka ajattelevat työn olevan parempi toimeentulon lähde vaikka nettoansio ei ihan raketin lailla nousisikaan. Eloranta huomauttaa.
Ansiotulot parantavat sosiaaliturvaa työttömyyden- sairauden- vanhemmuuden ja ikääntymisen varalle. Lisäksi työstä on helpompi edetä toiseen työhön kuin päästä työttömyydestä työelämään. Työpaikkaa vaihtaessa tapahtuu usein myös myönteistä palkkakehitystä.
– Sen lisäksi tukien varassa elävä on aikamoisessa byrokratiaholhouksessa, moni haluaa siitä pois, olla raportoimatta menojaan ja tulojaan jatkuvasti viranomaisille, Eloranta toteaa.
Kohtuullinen sosiaaliturva luo väistämättä tiettyjä kannustinongelmia. Sosiaaliturvalla olisi kuitenkin myös tultava toimeen, jos sen varaan joutuun. Yhtälön purkamiseen ei Jarkko Elorannan mukaan ole helppoja, halpoja tai sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja.
– Tärkeintä on satsata koulutukseen ja osaamiseen, asuntorakentamiseen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja työvoimanhallinnon resursseihin, hoitaa perhevapaauudistus maaliin, palauttaa subjektiivinen päivähoito-oikeus ja edelleen laskea sen maksuja. Työttömyysturva sinällään jo vaatii työn vastaanottamista, jos sitä on tarjolla – ja sen ehtoja on viime aikoina jo kiristetty ja kiristetään edelleen. Verotuksessa työtulovähennyksen kautta on varmasti vielä mahdollista kannustavuutta parantaa.
