Sähkön hinta on pysytellyt koko tammikuun ajan korkealla tasolla. Kerroimme äkillisestä hinnannoususta aiemmin muun muassa tässä jutussa.
Äkillisesti nousseen sähkön hinnan syyksi on arvioitu niin sääolosuhteita kuin vähentynyttä tuulivoimatuotantoa. Tänä vuonna pakkaset alkoivat vasta vuodenvaihteessa, mikä nosti äkillisesti myös sähkön kysyntää. Esimerkiksi pörssisähköjen keskihintojen perusteella kuluvasta tammikuusta on tulossa kallein kuukausi lähes kolmeen vuoteen.
Nämä eivät ole ainoita syitä korkeille hinnoille. Kaupunkien energiayhtiöitä edustava Energiakaupungit ry korostaa, että tämän päivän korkea sähkön hinta on seurausta sähköjärjestelmän tehotilanteesta, ei poikkeuksellisesta energiankulutuksesta sinänsä. Talvipäivien huipputunneilla ratkaisevaa on se, paljonko sähköä ja tehoa on käytettävissä samanaikaisesti.
– Tehontarve korostuu erityisesti pakkasjaksoilla, jolloin suuri osa energiankäytöstä kohdistuu lämmitykseen. Sähkön hinta toimii varoittavana signaalina sille, että käytettävissä oleva teho on tiukoilla, Energiakaupunkien toiminnanjohtaja Eero Haapalehto sanoo tiedotteessa.
Suomessa merkittävä osa lämmitysenergiasta tuotetaan tällä hetkellä kaukolämmöllä, joka keventää sähköjärjestelmän kuormitusta. Samalla uusiutuvia bioenergialla toimivat yhteistuotantolaitokset tuottavat sähköä verkkoon.
Mikäli kiinteistökohtaiset maalämpöratkaisut yleistyvät nykyisestä, ne kuormittavat sähköjärjestelmää voimakkaasti juuri huippukulutustunneilla. Samalla yhteistuotannon rooli supistuu, eli sähkön huipputuotantokapasiteettia poistuu markkinoilta. Kokonaisuutena sähkön markkinahinta voi nousta merkittävästi. Samalla tehopulan riski kasvaa, Haapalehto kuvaa.
Energiakaupungit painottaa, että sähköistymistä ja puhdasta siirtymää on vietävä eteenpäin järjestelmälähtöisesti. Energiamäärien tarkastelun rinnalle on nostettava teho, ajoitus sekä lämmön- ja sähköntuotannon yhteensovittaminen.
– Keskustelussa tulisi kysyä ennen kaikkea, paljonko energiaa ja tehoa on käytettävissä silloin kun kulutus on korkeimmillaan. Juuri tähän kysymykseen tämän päivän korkea sähkön hinta antaa vastauksen, Haapalehto summaa.
Energiakaupungit katsoo, että sähköjärjestelmän vakauttaminen edellyttää myös sääntely-ympäristön johdonmukaisuutta. Rakennusten energiatehokkuutta koskevassa sääntelyssä tulisi luopua sellaisista ratkaisuista, jotka ohjaavat pois kaukolämmöstä järjestelmävaikutuksia huomioimatta. Myös bioenergian lisäverotuksesta tulisi pidättäytyä energiajärjestelmän vakauden turvaamiseksi.
– Rakennusten lämmitysratkaisuja tulisi arvioida sen perusteella, miten ne vaikuttavat energian ja sähkön kulutukseen ja tehotilanteeseen erityisesti huipputunneilla. Samalla pitää tunnistaa, että bioenergiaan perustuva yhteistuotanto turvaa kohtuullista sähkön hintaa, ja on myös keskeinen osa suomen huoltovarmuutta, Haapalehto sanoo.
LUE MYÖS:
Näin pörssisähkön hinta on kehittynyt: yksi kuukausi erottuu selvästi
Näkökulma: Pelkäätkö pörssisähköä turhaan? Todennäköisesti maksat siitä kalliisti
Pörssisähkö kallistui äkillisesti – tässä syy
Näin pienennät sähkölaskua: Selvitimme kodin pahimmat energiasyöpöt
