Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) kertoo blogissaan kohtaamisesta erään opettajan kanssa. Keskustelun aikana opettaja kehui Ylen A-studiossa vierailleen Veronika Honkasalon (vas.) kannanottoja.
Heinonen huomauttaa, että vasemmistoliitto on ainoana puolueena Suomessa vastustanut Naton puolustusmäärärahojen tason nostoa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
– Kuuntelin palautteen ja jouduin toteamaan, että jos emme nyt varaudu Venäjän uhkaan ja vahvista puolustustamme, niin te saatte sitten pian kouluissa ryhtyä opettamaan venäjää, Timo Heinonen kirjoittaa blogissaan.
Opettaja oli vastannut Heinoselle, että kyse on vain pelottelusta ja Venäjän uhan avulla puolustusmenojen kasvattamisesta.
– Itse en tällaista näkemystä voinut allekirjoittaa ja muistutin vain siitä miten Ukrainassa Venäjästä ajateltiin ja mitä sitten tapahtui. Sinisilmäisyys tai ainakin uskottelu tai vakuuttelut itselle siitä, että ei Venäjä nyt sentään tänne hyökkää ja aloita täysimittaista sotaa kostautui. Siitä maksetaan nyt Ukrainassa ja myös Euroopassa valtavaa laskua, Heinonen painottaa.
Heinosen mukaan se on hyvä kysymys, olisiko Venäjä ja sen diktaattori Vladimir Putin voitu pysäyttää toisenlaisella toiminnalla.
– Itse uskon, että ainakin EU:n päättäväisyydessä 2014 jälkeen olisi ollut paljon tehtävissä sellaista, mikä ei olisi suuruuden hullun ja vallanhimoisen Putinin nälkää ainakaan ruokkinut ja toisaalta olisi antanut viestin, että näin ei voi toimia. Ja olen varma, että myös Ukrainassa olisi ollut paljon tehtävissä ja enemmänkin sen estämiseksi, että tankit eivät olisi vyöryneet rajojen yli.
– Mutta se on totta, että siinä tilanteessa ei jälkiviisautta ollut käytettävissä ja ratkaisut oli tehtävä ajassa ja nyt sitä kehityspolkua sitten kuljetaan, Heinonen jatkaa.
Samalla hän huomauttaa, että sen ei saa antaa toistua muualla.
– Siksi on tärkeää, että nyt määrätietoisesti lisäämme puolustustamme. Jos kaikki maat olisivat tehneet samalla tavalla kuin Yhdysvallat ja Suomikin kylmän sodan jälkeen ja nytkin, niin tehtävä olisi helpompi, mutta kun ei, niin lasku on nyt myös hyvin asiansa hoitaneille suurempi.
– Tätä laskua nyt maksamme ja se täytyy tehdä siksi, että kouluissamme opetetaan jatkossakin äidinkielenä suomea ja teattereissamme ja konserteissamme soi suomalainen musiikki. Britannian pääministeri Winston Churchillin totesi 1940 maihinnousun uhatessa, että ”Jos meillä ei olisi kulttuuriamme, mitä me sitten puolustaisimme?”.
Heinosen mukaan nyt on tärkeää varmistaa, että Putinin Venäjä ei lähde edes kokeilemaan, miten Nato ja EU reagoisivat siihen, jos niiltä yrittäisi ryöstää pienen palan.
– Pelotteen ja pidäkkeen pitää olla niin vahva, että sitä kokeilemaan ei kukaan halua lähteä. Nyt Nato on asettanut jokaiselle jäsenmaalleen puolustussuunnitteluun liittyvät sotilaalliset suorituskykytavoitteet. Näiden täyttäminen edellyttää puolustusbudjettien kasvattamista kovan raudan – varsinaisen puolustusmateriaalin ja sotilaiden – osalta 3,5 prosenttiin ja lisäksi tarvitaan muun muassa sotilaallisen liikkuvuuden varmistamiseen merkittävä 1,5 prosentin erillisrahoitus.
Kokonaisuutena puolustukseen ohjattavat määrärahat tullaan nostamaan jopa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
– Suunnittelua on ohjannut merkittävästi myös Ukrainan opit. Meillä Nato-mailla on esimerkiksi merkittäviä puutteita drone-kyvykkyyksissä, mutta myös ilma- ja ohjuspuolustuksessa sekä ampumatarvikkeissa. Ilmapuolustuskyky on tarkoitus jopa viisinkertaistaa ja lisätä panssarivaunukapasiteettiä tuhansilla vaunuilla ja panssaroiduilla ajoneuvoilla. Tykistöammuksia tullaan tuottamaan lisää miljoonia. Panostukset ovat siis mittavia ja oleellista tässä on se, että Venäjän uhkaan varaudutaan yhdessä ja erityisesti etulinjanmaihin panostaen.
Heinoselle asiassa ei ole mitään epäselvyyttä.
– Onneksi ei aikanaan ollut myös isoisälleni ja muille asekätkijöille, jotka tunsivat Venäjän. He maksoivat kovan hinnan omalla vapaudellaan, mutta toisaalta varmistivat meille vapaan isänmaan.
