Hallituksen mukaan tarkoituksena on kehittää säätiöiden toimintamahdollisuuksia sekä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa niin, että säätiöt voivat toimia mahdollisimman tehokkaasti, joustavasti ja ennakoitavalla tavalla.
Tavoitteena on, että uusi laki tulee voimaan ensi vuonna.
Laissa säänneltäisiin nykyistä selvemmin myös toiminnallisista säätiöistä, jotka tuottavat esimerkiksi hyvinvointi- ja koulutuspalveluita. Tämä lisäisi säätiömuodon käyttökelpoisuutta myös julkisen sektorin toiminnoissa.
Hallituksen esitys selventää kieltoa antaa säätiön lähipiirissä toimiville taloudellisia etuja. Säätiön tarkoituksena ei enää miltään osin voisi olla taloudellisen edun tuottaminen lähipiirille.
Lähipiiriin kuuluvien henkilöiden määritelmää laajenee. Lähipiiriin kuuluisivat muun muassa säätiön hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja sekä näiden perheenjäsenet ja muut lähisukulaiset.
Myös heidän määräysvallassaan olevia yhteisöjä pidettäisiin lähipiiriin kuuluvina. Lähipiiriin luettaisiin lisäksi säätiön johtavassa asemassa olevat työntekijät.
Lisäksi lähipiiritoimet pitäisi myös julkistaa vuosittain säätiön toimintakertomuksessa. Säätiötoiminnan avoimuutta lisäisi myös konsernitilinpäätösvelvollisuuden laajentaminen.
Myös säätiön johdon vahingonkorvausvastuuseen on luvassa muutoksia. Kiellettyjen lähipiirietujen antaminen voitaisiin rangaista laittomana varojenjakona. Nykyisin laissa ei ole erityisiä säätiöiden toimintaan liittyviä rangaistussäännöksiä.
Lähipiirisääntelyn muutoksilla halutaan lisätä luottamusta säätiöiden toimintaan yleisen hyvän edistäjinä. Sellaisiin ennen vuotta 1965 perustettuihin säätiöihin, joiden säännöissä nykyisin sallitaan etujen antaminen lähipiirille, sovellettaisiin lähipiirin taloudellisen edun kieltoa vasta siirtymäajan jälkeen vuodesta 2035 alkaen.
Yksityiskohtaisempaa tietoa
Säätiöille sallitun liiketoiminnan määrittelyä selkeytettäisiin. Sallittua olisi liiketoiminnan harjoittaminen säätiön säännöissä määritellyn tarkoituksen toteuttamiseksi ja, jos säännöt sen sallivat, varsinaisen toiminnan rahoittamiseksi.
Säätiön rekisteröintivaihetta yksinkertaistetaan. Esityksen mukaan säätiön perustaminen edellyttäisi 50 000 euron vähimmäispääomaa. Samalla luovutaan rekisteriviranomaisen harkintavallasta sen suhteen, riittääkö pääoma säännöissä määrätyn tarkoituksen toteuttamiseen.
Lisäksi perustajien pitäisi laatia toimintasuunnitelma, talousarvio ja rahoitussuunnitelma kolmelle ensimmäiselle vuodelle.
Säätiön toiminnan avoimuutta parannettaisiin niin, että toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä olisi annettava nykyistä yksityiskohtaisemmat tiedot säätiön toiminnasta ja lähipiiriin kohdistuvista toimista ja konsernitilinpäätösvelvollisuutta laajennetaan.
Hallituksen mukaan uudistukset johtaisivat säätiöiden toiminnan tehostumiseen ja voisivat jossain määrin lisätä niiden perustamista.
– Osa voittoa tavoittelemattoman osakeyhtiön muodossa harjoitetusta toiminnasta saattaisi siirtyä säätiömuotoiseksi. Toisaalta säätiömuotoa koskevat erityisvaatimukset rajoittaisivat säätiömuodon käyttämistä silloin, kun tarkoituksena on harjoittaa pääosin yritystoimintaa tai järjestötoimintaa, esityksessä arvioidaan.
