Ruotsissa suunnitellaan hurjaa reservin yläikärajan nostoa, kertoo Ruotsin televisio (SVT). SVT:n saamien tietojen mukaan pian esiteltävässä selvityksessä ehdotetaan muun muassa asevelvollisuuden keston aikarajan poistamista viimeisen harjoituksen jälkeen. Entisten upseerien asevelvollisuuden aikarajaa ehdotetaan nostettavaksi 47 vuodesta 70 vuoteen.
Ruotsin valtiopäivillä puolueet ovat sopineet 300 miljardin kruunun lisärahoituksesta sen lisäksi, että vuosittaisen budjetin määrärahoja kasvatetaan. Ruotsin puolustusvoimien kannalta tämä tarkoittaa, että henkilöstöä on kasvatettava. SVT:n mukaan Ruotsin hallitukselle esitetään maanantaina selvitys puolustusvoimien tulevasta henkilöstöpolitiikasta.
SVT:n tietojen mukaan selvityksessä ehdotetaan niin sanotun kymmenen vuoden aikarajan poistamista. Nykyään asevelvollisuuskoulutuksen suorittaneet henkilöt voidaan kutsua palvelukseen 47 ikävuoteen asti. Jos viimeisestä harjoituksesta on kuitenkin kulunut yli kymmenen vuotta, henkilö on poistettu reservistä. Tällä tavalla Ruotsin asevoimien reservi on kutistunut tuhansilla ihmisillä.
Jos SVT:n tiedossa oleva aikarajan poistaminen toteutuu, ne, jotka eivät ole palvelleet tai kouluttautuneet kymmeneen vuoteen, päätyisivät sen sijaan henkilöstöreserviin, josta he voivat palata asevoimien sotilasorganisaatioon tarpeen mukaan ja jonkinlaisen kertauskurssin jälkeen.
Selvityksessä ehdotetaan myös upseerien reservi-iän korottamista. Nykyään entinen upseeri on aktiivireservissä asetetaan 47-vuotiaaksi asti. SVT:n mukaan nyt ehdotetaan, että tätä ikärajaa nostettaisiin 70 vuoteen. Ehdotus koskisi henkilöitä, jotka ovat palvelleet ammattiupseerina tai reserviupseerina vähintään vuoden.
SVT:n mukaan selvitys ei ota kantaa siihen, pitäisikö ehdotuksia soveltaa myös takautuvasti. Tämä jää SVT:n mukaan Ruotsin hallituksen päätettäväksi. Yhteensä selvitys sisältää 14 kohtaa, joilla on tarkoitus parantaa sotilas- ja siviilihenkilöstön saatavuutta.
Viimeiset pari vuotta ovat Ruotsissa merkinneet historiallisen suurta puolustusvoimien vahvistamista: Nato-jäsenyyden seurauksena on kasvatettu budjettia, henkilökuntaa ja kalustoa. Asevoimien henkilöstöä on tavoitteena kasvattaa noin 27 000 ihmisellä eli noin 115 000 henkilöön vuoteen 2030 mennessä.
