Lauri Sipposen mukaan Suomessa yrityksiä on totuttu kehittämään tuote- tai palvelulähtöisesti.
– Muuhun ympäristön tarkkailuun ja kehitykseen reagoimiseen ei jää aikaa kun painitaan ohjelmistoversion päivityksen tai kuluneen tuotantokoneen uusimisen päivittäisissä hankaluuksissa, Sipponen kirjoittaa Liberan blogissa.
Sipponen vertaa tilannetta naapurimaa Ruotsiin, jossa menestyviä ketju- ja konseptiyrityksiä on kasapäin ja eri toimialoilla. Suomalaisille konseptiyrittäminen ei Sipposen mukaan ole luontaista.
– Meidän kulttuurimme ei tue kurinalaista ja määrätietoista elämänasennetta. Lapsillekaan ei kotona ja kouluissa enää opeteta eikä vaadita käytöstapoja ja sääntöjen noudattamista, Sipponen lataa.
– Kun yritys löytää oman konseptinsa (oma toimintamalli ja kilpailuetu) ja itse uskoo siihen vahvasti, ei konseptoimisessa ja konseptiyrittämisessä ole muusta kysymys kuin tiukasti – tinkimättömästi – tästä toimintamallista ja kilpailuedusta kiinnipitämisestä.
Suomalaisille on Sipposen mielestä tyypillistä lähteä soveltamaan liiaksi. Tällöin konsepti hajoaa.
– Viisi saman yrityksen ja logon alla olevaa erilaista toimintaympäristöä, kauppaa tai tuotantotilaa, ei enää ole konsepti. Viiden erilaisen toimintamallin johtaminen on työläämpää ja kalliimpaa kuin viiden samanlaisen.
Sipposen mukaan liiketoiminnan perusrutiinit ja peruskasvu sujuvat huomattavasti kilpailijoita sujuvammin kun taustalla on kova konsepti.
– Toimintamallit ja -tavat ovat alusta alkaen kaikille selvillä eikä tarvitse liikaa uhrata aikaa ja miettiä minkälaisia logoja, hyllyjä, tietokoneita, trukkeja, kiinteistöjä tai ovenkahvoja tarvitaan. Konseptointi ei ole vain asiakkaalle näkyvien yksityiskohtien monistamista vaan ennen kaikkea taustalla olevien näkymättömien prosessien monistamista. Nämä taustaprosessit ovat suurimpia kuluja tai vastaavasti kulusäästöjä aiheuttavia osia yritystoiminnassa.
Sipponen peräänkuuluttaa Suomeen ryhtiliikettä ja paluuta perusarvoihin.
– Ahkeruus, sinnikkyys, luvatusta kiinni pitäminen ja jämäkkyys toisivat meille niin politiikassa, koulutuksessa, virkamiehistössä kuin elinkeinoelämässä paljon lisäarvoa nykyiseen leväperäiseen elämäntapaan.
