Keskustelu Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on ollut maan Nato-edustuston apulaispäällikön Ulla Gudmundsonin mukaan pitkään ideologisesti polarisoitunutta. Asetelma on ollut hieman yksinkertaistettuna se, että vasemmisto on vastustanut jäsenyyttä, kun taas konservatiivit ja liberaalit ovat puhuneet liittymisen puolesta.
Kuten Suomessa, myös Ruotsissa vain harva on vaivautunut hänen mukaansa kunnolla selvittämään, millainen puolustusliitto Nato itse asiassa on ja kuinka se käytännössä toimii. Keskeisenä kysymyksenä hän pitää sitä, kuinka luotettavan turvatakuun Naton perussopimuksen paljon puhuttu viides artikla tosiasiassa tarjoaa.
Ensimmäinen usein toistuva väärinkäsitys on Gudmundsonin mukaan se, että takuu laukeaisi automaattisesti, jos johonkin jäsenmaahan hyökätään.
– Tämä ei pidä paikkaansa. Nato ei ole instituutiona supervalta. Päätökset tehdään yksimielisesti, kaikkien jäsenten on oltava samaa mieltä. Päätös artikla 5:n aktivoinnista edellyttää päätöstä liittokunnan kaikkien 30 jäsenmaan pääkaupungeissa, hän kirjoittaa Svenska Dagbladetissa.
– Se voi kuitenkin tapahtua hyvin nopeasti. Käsitys automaattisuudesta on peräisin kylmän sodan ajoilta, jolloin ydiniskun varoitusaika saattoi olla vain puoli tuntia. Kun sodankäynnin harmaat alueet ovat sittemmin laajentuneet kyberhyökkäyksiin ja terrori-iskuihin, skenaariot eivät enää välttämättä ole niin kristallinkirkkaita, hän toteaa.
Gudmundson on työskennellyt Ruotsin Nato-edustuston lisäksi myös muun muassa ulkoministeriön analyysipäällikkönä ja julkaissut puolustusliittoa käsittelevän tietokirjan Nato i närbild.
Paras turva nyt ja tulevaisuudessa
Toinen yleinen artikla 5:ttä koskeva väärinkäsitys on Gudmundsonin mukaan se, että sen aktivointi velvoittaisi Naton jokaisen jäsenvaltion osallistumaan sotilaallisesti hyökkäyksen kohteeksi joutuneen jäsenmaan puolustamiseen.
– Niin siinä ei sanota. Kaikilla on velvollisuus antaa apua, ja apu ”voi sisältää” myös sotilaallisia toimia, hän toteaa.
– Onko Naton kuuluisa puolustustakuu siis sotilaallinen paperitiikeri? Ei ole. Yhteisen puolustustakuun vahvuus on siinä, mitä on sen takana. Natolla instituutiona ei ole panssarivaunuja tai sotilaita, vaan sotilaalliset voimavarat ovat jäsenvaltioiden omia. Sillä on kuitenkin yhteinen doktriini, yhteinen strategia, yhteinen suunnittelu- ja komentorakenne, tiedustelutietojen vaihto ja ennen kaikkea vuosikymmenten kuluessa muodostunut yhteisten harjoitusten ja nyttemmin myös operaatioiden käytäntö, hän sanoo.
– Naton puolustustakuu on poliittinen, ei oikeudellinen. Sen tehokkuus perustuu keskinäiseen solidaarisuuteen ja viime kädessä Yhdysvaltojen haluun puolustaa Eurooppaa.
Vaikka mikään takuu ei voi Gudmundsonin mukaan antaa ehdotonta turvallisuutta, tällä hetkellä ja luultavasti myös näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa Naton artikla 5 on kuitenkin paras turva, mitä kriisitilanteessa voi olla.
