Ukraina tarvitsee noin 133 miljardia euroa tukea budjetti- ja sotilastarpeidensa kattamiseksi vuosina 2026 ja 2027. Muuten maata uhkaa ”romahdus” sotaponnisteluissa Venäjää vastaan. EU etsii parhaillaan keinoja tarjota Ukrainalle tarvittavat varat taloudelliseen ja sotilaalliseen apuun esimerkiksi jäädytettyihin Venäjän varoihin perustuvien ”korvauslainojen” kautta, EU-virkamieslähde kertoi European Pravdalle.
– Jotta Ukraina kestäisi sotaa, se tarvitsee resursseja. IMF:n alustavien arvioiden mukaan Ukraina tarvitsee merkittävän sotilasavun lisäksi noin 52–53 miljardia euroa budjettitukea vuosille 2026–2027, virkamieslähde totesi.
Hänen mukaansa tämä luku on suuntaa antava ja sotilaallisten tarpeiden arviointi on vieläkin vaikeampaa.
Ukrainan tarvitseman sotilaallisen tuen määrä voi kahdessa vuodessa nousta yhteensä 80 miljardiin. Kun 53 miljardin euron budjettituki lisätään tähän, kokonaisarvioksi saadaan 133 miljardia euroa, virkamieslähde tarkensi.
– Jos tukea ei anneta, se todennäköisesti johtaa Ukrainan romahdukseen, mikä puolestaan luo vakavan turvallisuusuhan koko Euroopalle, lähde korosti.
Virkamieslähde muistutti Yhdysvaltain kannan muutoksesta Ukrainan taloudelliseen tukeen ja totesi, että ”emme voi enää luottaa merkittäviin avustuksiin amerikkalaisten puolelta”.
– Siksi olemme palanneet jälleen Venäjän jäädytettyjen varojen kysymykseen ja näyttää siltä, että olemme löytäneet keinon tehdä se. EU-komissiolla ei ole vielä valmista ehdotusta asiasta, mutta on erittäin tärkeää korostaa, ettei tässä ole millään tavalla kyse (varojen) takavarikoinnista, virkamies sanoi.
Hän muistutti komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ehdotuksesta myöntää Ukrainalle ”korvauslainoja” jäädytettyjen Venäjän varojen perusteella. Ehdotus perustuu Eurooppa-neuvoston 17. lokakuuta 2024 tekemään päätökseen, jossa todetaan, että EU-lainsäädännön mukaisesti Venäjän varojen on pysyttävä jäädytettyinä, kunnes Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan ja korvaa sodan aiheuttamat vahingot.
Virkamieslähteen mukaan neuvotteluja ”korvauslainoista” ja niiden toteuttamisesta käydään parhaillaan. EU-komission arvioidaan laativan asiasta erityisen ehdotuksen sen jälkeen, kun EU-johtajat keskustelevat siitä Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä 23.–24. lokakuuta.
Von der Leyen on aiemmin myöntänyt, että ”korvauslainan” myöntäminen Ukrainalle aiheuttaa epäröintiä monissa EU-maissa. Lainojen kannattajiin kuuluvat muun muassa Saksa, Ruotsi ja Suomi. Unkari puolestaan vastustaa ajatusta.
