Hänen mukaansa vieraiden kielten opiskelu on hyödyksi työmarkkinoilla ja tämän päivän lapsilla ja nuorilla pitäisi olla samat mahdollisuudet pärjätä työmarkkinoilla kuin aikaisemmilla sukupolvilla.
– Tervetullut keino kääntää tämä kehityssuunta olisi opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) ehdotus aikaistaa kieltenopetusta siten, että oppilaat aloittaisivat kielten opiskelun jo ensimmäisellä luokalla tai vielä aikaisemmin, Mikaela Nylander sanoo.
– Kun toisesta kotimaisesta kielestä tehtiin vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa, päätöstä perusteltiin sillä, että oppilaat voivat sen sijaan keskittyä muihin kieliin. Valitettavasti tilastot näyttävät, että päätös ei ole tehnyt tilaa muille kielille ylioppilaskirjoituksissa. Oppilaat lukevat nykyään päinvastoin vähemmän kieliä, hän toteaa.
Ajatushautomo Agendan tuoreessa pamfletissa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) halusi keskustelua siitä, miten virkamiesten heikkeneviä ruotsin kielen taitoja voitaisiin korjata. Nylanderin mielestä tämä keskustelunavaus on tervetullut.
– Myös pääministeri näyttää nyt heränneen niihin kielteisiin vaikutuksiin, joita ylioppilaskirjoitusten pakollisesta ruotsin kielestä luopumisella on ollut. Jää nähtäväksi seuraako tästä konkreettisia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi enemmän panostusta kielikylpyihin ja kielisuihkuihin sekä opetukseen, joka rohkaisee puhumaan, hän sanoo.
