Epävakaan geopoliittisen tilanteen seurauksena Suomessa on käyty keskustelua siitä, riittääkö kotitalouksille ja kotimaiselle teollisuudelle riittävästi sähköä kylmien kuukausien ajaksi.
Energiayhtiö Pohjolan voiman teknologia ja projektit-yksikön johtaja ja Kaukaan voiman toimitusjohtaja Jarmo Tervo ei olisi asiasta kovin huolissaan.
– Suomessa noin kolme neljäsosaa kaukolämmöstä syntyy niin kutsuttujen yhteistuotantolaitosten lämmön ja sähkön yhteistuotannosta. Harva kuitenkaan tietää, että hyisinä talvipäivinä meidän suomalaisten käyttämästä sähköstä lähes 30 prosenttia tulee juuri näistä laitoksista. Itse asiassa laitokset tuottavat sähköä parhaimmillaan yhteensä yli kaksi kertaa Olkiluoto 3:n tehon, Tervo kirjoittaa näkökulmakirjoituksessaan.
Hänen mukaansa tällaisia voimaloita voi nähdä esimerkiksi paperi- ja sellutehtaiden yhteydessä, ja niiden energiantuotanto on kierrätystä puhtaimmillaan: paperin ja sellun valmistuksesta ylijäävät sivuvirrat, joita ei voida muutoin hyödyntää, poltetaan.
– Syntynyt höyry käytetään tehtaan tuotantoprosessissa ja tehtaan läheisen kaupungin lämmittämiseen kaukolämmöllä, Tervo kertoo.
Edellä mainittuja sivuvirtoja ovat esimerkiksi puun kuori, oksat, latvat ja hake. Lisäksi lämpöä toimitetaan kaukolämmöksi kaupunkilaisille.
– Esimerkiksi Pietarsaaren ja Lappeenrannan asukkaiden kodit lämpiävät valtaosin sikäläisen yhteistuotantolaitoksen tuottamalla energialla. Samaan aikaan laitos tuottaa sähköä, kun sitä eniten tarvitaan.
– Ja mikä vielä parempaa, niin oksien, latvojen ja hakkeen polttamisessa syntyvää tuhkaa voidaan käyttää metsälannoitteeksi tai maanrakennukseen, Tervo jatkaa.
Esimerkkeinä Tervo mainitsee myös Porin prosessivoiman ja Kaukaan voiman, joissa energiantuotannossa syntyvä tuhka menee uudelleen hyötykäyttöön.
Hänen mukaansa saamme olla ylpeitä tällaisista kotimaisista ratkaisuista, joiden avulla meidän suomalaisten käyttöön saadaan lämpöä silloin kun sitä eniten tarvitsemme.
– Ilman yhteistuotantolaitoksia maamme energiaturvallisuus olisi heikompi. Yhteistuotanto vastaa kysyntään tilanteessa, jossa lämmölle ja sähkölle on eniten tarvetta ja tukee näin toimitusvarmuutta etenkin talvikausina.
Tervo huomauttaa, että vaikka osa meistä saattaa kokea polttolaitokset vanhanaikaisiksi, ovat ne uudistuneet voimakkaasti viimeisten vuosien aikana.
– Monilla voimalaitoksilla on panostettu energiatehokkuuteen ja tuotannon joustavuuteen. Pidetään kaupungeissamme sijaitsevista yhteistuotantolaitoksista hyvää huolta – suomalaisten kotien ja teollisuuden hyväksi.
Artikkelia muokattu 4.2.2025 kello 13.07: Korjattu Jarmo Tervon titteli oikeaksi.