Ranskan Venäjä-linja ihmetyttää

Emmanuel Macronin arvioidaan nyt selventäneen tukeaan Ukrainalle.
Vladimir Putin (vas.) ja Emmanuel Macron tapasivat helmikuun 7. päivänä 2022. LEHTIKUVA / AFP
Vladimir Putin (vas.) ja Emmanuel Macron tapasivat helmikuun 7. päivänä 2022. LEHTIKUVA / AFP

The Economist ihmettelee Ranskan poliittista linjaa suhteessa Venäjään ja Ukrainaan tai pikemminkin sen johdonmukaisuuden puuttumista.

Vielä joulukuussa 2022 Ranskan presidentti Emmanuel Macron halusi ”turvatakuita Venäjälle” tulevaisuuden rauhansopimuksessa, mutta jo tammikuun alussa 2023 Ranska ilmoitti lähettävänsä Ukrainaan panssaroituja taisteluajoneuvoja AMX-10 RC.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022 Macron koki voivansa yrittää estää täysimittaisen sodan viime hetken matkallaan Moskovaan. Lisäksi hän on yrittänyt hurmata diktaattori Vladimir Putinia maltillisemmaksi kutsumalla tätä Versaillesiin ja Välimeren virka-asunnolleen.

Kun suurhyökkäyksen myötä muut länsimaat lopettivat tai jättivät yhteydenpidon Venäjän kanssa minimiin, jatkoi Macron pitkiä puheluitaan Putinin kanssa. Kesäkuussa 2022 Macron oli huolissaan siitä, ettei Venäjää saisi nöyryyttää. Kaikki tämä jätti vaikutelman, että Ranska olisi rauhan nimissä valmis painostamaan Ukrainaa antamaan periksi Venäjälle.

Ranskan presidentinkanslia kiistää kategorisesti, että Macron olisi painostanut Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi’ä neuvotteluihin Venäjän kanssa. Uudenvuodenaattona 2022 Macron julisti ukrainankielisessä tviitissään, että Ranska tukisi Ukrainaa ”voittoon asti”.

– Macronin lausunto todellakin osoittaa merkittävää suunnanmuutosta, kirjoitti uudenvuodenpäivänä Ukrainan entinen puolustusministeri Andri Zagorodnjuk tviitissään.

Poimintoja videosisällöistämme

Macron ei ole kuulemma puhunut puhelimessa Putinin kanssa sitten syyskuun. Tällä välin Ranska on lähettänyt Ukrainaan hyödyllisiksi osoittautuneita Caesar-haupitseja ja ilmatorjuntajärjestelmiä.

Lehden arvion mukaan Macron vaalii vieläkin toivoa siitä, että Ranska voisi jonain päivinä toimia rauhanvälittäjänä. Se myös huomauttaa, että eskalaatiopelko on syvällä Pariisin ulkopoliittisessa ajattelussa. Samaa pelkoa on myös Washingtonissa.

Mahdollista on myös, että Macron on vain harjoittanut ääneen kaikkien Ukrainan tukijoiden yleensä hiljaisuudessa käymää ulkopoliittista pohdintaa, mikä on sitten näkynyt Ranskan ulkopoliittisena epäjohdonmukaisuutena.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Jos Ranska lähettää Leclerc-tankkeja Ukrainaan, on se pikemminkin symbolinen kuin operatiivinen päätös. Ranskan armeijalla on hieman yli 200 käyttökelpoista tankkia, ja voi antaa niistä vain muutaman. Joka tapauksessa Macron on asettunut selkeämmin kuin koskaan ennen tukemaan Ukrainaa sekä poliittisesti että sotilaallisesti, vaikkakin on epätodennäköistä, että Ranska ottaisi sen johtajuutta, toteaa The Economist.

 

Tiistain vastainen yö on ainakin kolmas kerta viimeisen viikon aikana, kun Ukraina on iskenyt drooneilla Laukaansuun satamaan.
Viron puolustusvoimat kertoo, ettei se ampunut yhtään droonia alas.
Alexander Stubb ja Volodymyr Zelenskyi keskustelivat tapauksesta.
Mainos