Tilastokeskuksen mukaan työllisyysasteen trendiluku, josta kausi- ja satunnaisvaihtelu on poistettu, oli tammikuussa 73,4 prosenttia. Työttömyysasteen trendiluku puolestaan oli tammikuussa 6,8 prosenttia
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Mauri Kotamäen mielestä työllisyysasteen viimeisin trendiluku on sekä positiivinen että negatiivinen uutinen pääministeri Sanna Marinin (sdp.) hallitukselle.
– Luku sataa hallituksen laariin. Riski on siinä, että hyvien lukujen tuudittamana hallitus ei tee niitä tarpeellisia päätöksiä, jotka olisi tehtävä. Hallitushan ei vielä yhtään työllisyystoimea ole säätänyt. Hyvistä luvuista huolimatta rakenteellista työttömyyttä pitäisi pystyä alentamaan paljonkin, Kotamäki huomauttaa tiedotteessaan.
Molemmat trendit ovat nousseet viime kuukausina. Joulukuussa työllisyysasteen trendiluku oli 73 prosenttia ja marraskuussa 72,6 prosenttia. Työttömyysasteenkin trendiluku nousi hiukan joulukuisesta 6,7 prosentista. Kotamäki tosin muistuttaa, että työttömyysaste ei ole käytännössä muuttunut 15 kuukauteen.
– Näyttää siltä, että lattia on tullut vastaan. Olemme nyt rakenteellisen työttömyyden tasolla tai jopa sen alapuolella. Rakenteellinen työttömyyden taso ei laske ilman rakenteellisia toimia. Ne ovat poliittisesti vaikeita, joten on epäselvää, pystyykö viiden puolueen hallitus tekemään sellaisia, Kotamäki arvioi.
Kotamäen mielestä selvästi hyvä uutinen on, että sekä työllisyysasteen että työttömyysasteen trendit ovat nousseet.
Tämä viittaa hänen mukaansa työvoiman kasvuun, mikä yleensä pitkällä aikavälillä johtaa työllisten määrän kasvuun.
Kotamäki kuitenkin varoittaa, että taivaanrannassa on harmaita pilviä. Koronavirus jyllää maailmalla ja on rantautunut jo Eurooppaan.
– On mahdollista, että viruksen aiheuttamat tappiot Kiinan kansantaloudelle ovat merkittäviä. Jos Kiina saa flunssan, vaikuttaa se koko maailmaan negatiivisella tavalla. Maailmanlaajuinen taantuma tietää vaikeuksia hallituksen tavoitteidenkin suhteen, hän arvioi.
Tilastokeskuksen mukaan työllisenä 46 000 henkeä vuodentakaista enemmän, mikä ylitti selvästi odotukset. Samalla myös työttömyys kuitenkin kasvoi, mikä kertoo siitä, että tällä hetkellä työvoiman kokonaismäärä kasvaa voimalla.
Avoimiin paikkoihin ei löydy tekijöitä
Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan työllisyyskehitys on yllättänyt talouden ennustajat viime kuukausina positiivisesti.
– Kovin hyvin ei ole vielä selvillä, miksi työllisyys on palannut niin vahvaan nousuun kuljettuaan pitkään pikemminkin vaakasuunnassa. Työllisyys on parantunut jokseenkin laaja-alaisesti eri ryhmissä, mutta erityisesti viime aikoina työllisyys on noussut nuoremmilla ikäluokilla, mikä on erinomaisen positiivista, hän toteaa.
Samalla kuitenkin työttömyyden kasvu varjostaa hänen mukaansa kuluvan vuoden näkymiä.
– Työttömyyden nousu kahtena peräkkäisenä kuukautena ei mene enää sattuman piikkiin, vaan voidaan puhua todellisestä käänteestä heikompaan suuntaan. Samaa viestiä kertoo myös työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema tilasto uusista alkaneista työttömyysjaksoista, joiden osalta on mitattu kasvua joka kuukausi viime kesän jälkeen, Appelqvist toteaa.
Lisäksi hän huomauttaa, että avointen työpaikköjen määrä suhteessa työhakijoiden määrään on noussut ennätyksellisen korkeaksi. Työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettiin tammikuussa 93 000 uutta avointa työpaikkaa, mikä oli 6 000 vuodentakaista enemmän.
– Myönteisestä työllisyyskehityksestä huolimatta kertoo avointen työpaikkojen pysyminen kuukaudesta toiseen ennätystasolla siitä, ettei paikkoihin ole enää helppo löytää tekijöitä, Appelqvist varoittaa.
Työllisiä oli 2,54 miljoonaa
Työllisiä oli Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 2,54 miljoonaa, mikä oli 46 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli 196 000, mikä oli 15 000 vuodentakaista enemmän. Jälkimmäinen luku on tosin virhemarginaalissa.
Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysasteen trendi oli tammikuussa 17,9 prosenttia, kun se joulukuussa oli 17,3 prosenttia.
Työvoiman ulkopuolella oli 1,39 miljoonaa ihmistä, mikä eli 57 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoiman ulkopuolella olevista oli piilotyöttömiä 138 000, mikä oli 14 000 vuodentakaista enemmän.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa kaikkiaan 252 000 työtöntä työnhakijaa. Määrä oli sama kuin vuosi sitten. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä laski 3,7 prosenttia 63 000:een.
Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli tammikuun lopussa yhteensä 116 000 henkilöä, mikä oli 6 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Palveluiden piirissä oli 4,2 prosenttia työvoimasta.
