Suomen julkisen talouden korkolasku voi nousta vuoteen 2040 mennessä jo yli 18 miljardiin euroon vuodessa, Verkkouutisten laskelma paljastaa. Julkisyhteisöjen korkomenoihin lasketaan valtionhallinnon, kuntien, hyvinvointialueiden ja sosiaaliturvarahastojen veloistaan maksamat korot. Kyse on siis valtionvelan korkoja laajemmasta kokonaisuudesta, eikä luku sisällä velkojen lyhennyksiä.
Karu tilanne ilmenee valtiovarainministeriön tänään julkaisemasta taloudellisesta katsauksesta. Ministeriön pitkän aikavälin painelaskelmassa julkisyhteisöjen korkomenot kasvavat vuoden 2025 noin 1,6 prosentista 2,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2030. Vuonna 2040 huidellaan jo 3,8 prosentissa.
Ministeriö arvioi Suomen nimellisen bruttokansantuotteen olevan vuonna 2030 noin 341 miljardia euroa. BKT:n määrän vuosikasvu olisi ministeriön arvion mukaan ”vaatimattomalla” keskimäärin 1,3 prosentin tasolla 2026-2036 ja inflaatio taas noin 2 prosentin tasolla. Pitkällä aikavälillä ministeriö olettaa talouden nimellisen kasvun asettuvan noin 3,5 prosenttiin vuodessa. Nimellinen kasvu kuvaa BKT:n euromääräisen arvon muutosta ja sisältää sekä tuotannon reaalisen kasvun että hintojen nousun. Näillä oletuksilla vuoden 2040 korkomenot olisivat Verkkouutisten laskelman mukaan noin 18,3 miljardia euroa.
Hurjassa korkolaskelmassa (kuvaaja alla) ei ole kyse suorasta euromääräisestä ennusteesta vuodelle 2040. Luvut on laskettu ministeriön julkaisemasta korkomenojen BKT-osuudesta ja pitkän aikavälin kasvuoletuksesta. Kyse on staattisesta laskelmasta. Se näyttää, mihin lähtöoletukset johtaisivat, mutta ei pyri ennakoimaan tulevien hallitusten päätöksiä tai niiden vaikutuksia. Mitä kauemmas laskelma ulottuu, sitä enemmän siihen myös liittyy epävarmuutta niin talouskasvun, korkokehityksen kuin julkiseen velkaan vaikuttavien politiikkatoimienkin osalta. Vaikka laskelma kuvaakin ennen kaikkea nykyisen kehityksen seurauksia näillä oletuksilla, kertoo se myös korutonta kieltä siitä, millaiseen velkakurimukseen Suomi on ajautunut vuodesta 2022 lähtien.
Korkolasku moninkertaistuu
Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen yhteenlasketut korkomenot olivat vuonna 2019 noin 2,0 miljardia euroa. Vuonna 2022 summa oli vielä 1,5 miljardia, mutta vuonna 2023 se nousi 3,2 miljardiin. Vuoden 2025 ennakkotieto on 4,6 miljardia euroa.
VM arvioi korkomenojen kasvavan 5,1 miljardiin euroon tänä vuonna, 6,1 miljardiin ensi vuonna ja 6,8 miljardiin vuonna 2028. Ministeriön BKT-arvioista laskettuna menot olisivat noin 7,6 miljardia vuonna 2029 ja 8,2 miljardia vuonna 2030.
Verkkouutisten laskelman perusteella kymmenen miljardin euron raja ylittyisi korkomenoissa jo 2030-luvun alkupuolella. Tarkka ylitysvuosi ei kuitenkaan ole ministeriön ennuste.
Kasvua selittävät yhtä aikaa velkamäärän suureneminen ja aiempaa korkeampien korkojen välittyminen vähitellen vanhan velan tilalle otettavaan uuteen velkaan. VM arvioi julkisen velan efektiivisen koron nousevan nykyisestä noin kahdesta prosentista 2,6 prosenttiin 2030-luvun alussa ja kolmeen prosenttiin vuonna 2036. Julkinen velka kohoaa laskelmassa 97,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2030. Vuonna 2040 luku olisi 121 prosenttia.
Tilastokeskus ja VM. Vuosien 2029–2040 euromäärät ovat Verkkouutisten laskelmia VM:n julkaisemien BKT- ja korkomeno-oletusten perusteella. Vuosien 2031–2039 korkomenojen BKT-osuus on laskennallinen väliura.
Korkojen, puolustuksen ja hoivan menot kasvavat jyrkästi
Vuoden 2027 talousarvioesityksessä pelkästään valtionvelan korkoihin varataan 4,3 miljardia euroa. Summa vastaa suuruusluokaltaan noin 70 prosenttia julkisyhteisöjen ensi vuoden 6,1 miljardin euron korkomenoista, vaikka budjetin ja kansantalouden tilinpidon luvut eivät ole kirjanpitotavaltaan täysin yhteneviä.
Korkomenojen mittaluokkaa voi havainnollistaa vertaamalla sitä valtion muihin menoihin. Mikäli arvio toteutuu ovat korkomenot jo ensi vuonna suuremmat kuin liikenne- ja viestintäministeriön koko 3,7 miljardin euron hallinnonala, lähes kaksinkertaiset sisäministeriön 2,2 miljardin euron määrärahoihin verrattuna ja yli puolet puolustusministeriön seitsemän miljardin euron hallinnonalasta.
Verkkouutiset kertoi elokuussa, että valtionvelan korkomenot voivat valtiovarainministeriön skenaariolaskelmissa ylittää yksinään kymmenen miljardia euroa vuonna 2035 ja 15 miljardia vuosikymmenen lopulla. Tämän jutun laskelma kuvaa koko julkisen talouden korkomenoja ja tukee samaa kehityskuvaa.
Samaan aikaan julkisen talouden muut menopaineet kasvavat. Puolustusmenot ovat nousemassa noin 3,2 prosenttiin BKT:sta vuonna 2030 ja 3,5 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Menopaineita kasvattaa puolustuksen lisäksi väestön ikääntyminen. Se näkyy erityisesti sote-menoissa. Terveydenhuollon menojen arvioidaan nousevan 8,2 prosentista 8,6 prosenttiin BKT:sta vuosina 2025–2040 ja pitkäaikaishoidon 1,9 prosentista 2,4 prosenttiin. Niiden yhteenlaskettu osuus kasvaa siis 10,1 prosentista 11 prosenttiin BKT:sta.
Ikäsidonnaisten ja työttömyysmenojen kokonaisosuus laskee vuoden 2025 noin 31,8 prosentista 29,8 prosenttiin BKT:stä vuonna 2050, koska eläke- ja koulutusmenojen BKT-osuus pienenee. Tämän jälkeen kokonaisuus kääntyy jälleen nousuun. Valtiovarainministeriön laskelmassa osuus kasvaa 33,1 prosenttiin vuoteen 2075 mennessä.