Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jukka Kopran (kok.) mielestä Suomessa pitäisi olla virallinen ohjelma ja resurssit Ukrainasta palanneiden vapaaehtoisten auttamiseen.
Verkkouutisten jututtamat alan asiantuntijat ovat ihmetelleet jo pitkään päättäjien ja viranomaisten toimettomuutta Ukrainasta palanneiden vapaaehtoisten auttamisen kanssa. Kyse on pienestä joukosta ja matalista kustannuksista etenkin Suomen valtion Ukrainalle antamaan aseapuun verrattuna.
– Minun mielestäni, kun otetaan huomioon tämä kokonaisuus eli Ukrainan sota ja Suomen rooli Kiovan hallituksen tukijana, Ukrainasta palanneiden vapaaehtoisten auttamiseen liittyvät kustannukset eivät ole ongelma, jos se asia oikeasti hoidetaan, Kopra sanoo Verkkouutisille.
Hän heittää ilmaan aiheellisen kysymyksen:
– Olisi hyvä kuulla ministeriöidemme ja viranomaistemme kannat asiaan. Ukrainassa on käyty laajamittaista sotaa puolitoista vuotta, eikä tälle asialle ole ratkaisua. Se olisi syytä löytyä.
Kopran mukaan Ukrainan puolella hyökkäyssotaa käyvää Venäjää vastaan taistelevien suomalaisten vapaaehtoisten toiminta on hyväksyttävää, joskaan ei suositeltavaa.
– Tällä haluan tehdä erottelun siinä, että on eri asia, jos lähdetään ISIS:n riveihin tai tukemaan Venäjän hyökkäyssotaa, mikä on kansainvälisen lain vastaista.
– Pitää kuitenkin muistaa, että on eri asia, kun Suomen valtio lähettää joukkoja kriisinhallinta- tai Nato-tehtäviin. Siihen kun suomalainen päättää itse omatoimisesti lähteä.
”Tarvitaan muutos”
Ukrainan puolella taistelevien suomalaisten vapaaehtoisten tarkka lukumäärä ei ole tiedossa.
– Heitä on varmaan joitakin kymmeniä, mutta koska sota näyttää jatkuvan, niin heitä tulee olemaan ehkä satojakin. Jotkut toimivat taistelutehtävissä ja osa avustustehtävissä. Ja tämä voi olla hyvin traumatisoivaa. Kukaan ei varmastikaan epäile taisteluiden kovuutta ja sen vaikutusta ihmisten sielunelämälle, Jukka Kopra sanoo.
Hän korostaa, että Suomeen palaavat vapaaehtoiset ovat olleet todella rankoissa paikoissa.
– Nyt me olemme sellaisessa tilanteessa, että meidän terveydenhuoltojärjestelmämme ei tunnista tällaista tilannetta lainkaan. Eli että ihminen on traumatisoinut sodassa oikean asian puolesta ja tarvitsee apua.
Se ei ole Kopran mukaan kenenkään syy. Tämänkaltaista tilannetta ei ole aikaisemmin ollut näin laajassa mittakaavassa, joten asiantuntijoilla ei välttämättä ole tarpeellista kokemusta ja ymmärrystä vapaaehtoistaistelijoiden ja sotaveteraanien hoitamisesta.
– Sitten yritetään näitä normaaleja ota pari aspiriinia -ratkaisuja. Tai jos palanneella vapaaehtoistaistelijalla katsotaan olevan liian levottomia kokemuksia, joita hyvinvoivassa Suomessa voi olla vaikea uskoa, niin pahimmillaan hän saattaa joutua lepositeisiin rauhoittumaan.
Aikaisemmin Ukrainan rintamalla taistellut entinen muukalaislegioonalainen Aleksi Lysander kertoi tämänlaisista kokemuksistaan kesäkuussa Verkkouutisille.
– Tämä on huono juttu, ja tähän pitäisi saada muutos, Kopra toteaa.
– Olisi hyvä katsoa, missä kaikkialla Suomen kansalaisia on tällaisissa tehtävissä, missä maissa, sodissa ja joukoissa ja miten niihin suhtaudumme.
”Heittäisin pallon sosiaali- ja terveysministeriölle”
Jukka Kopran mielestä Suomessa pitäisi käydä yhteiskunnallinen keskustelu tästä asiasta ja löytää yhdessä ratkaisu, jotta vapaaehtoistaistelijoille saataisiin tavalla tai toisella valtion tarjoamaa hoito- ja kuntoutustukea.
Vapaaehtoistaistelijoilla ei ole veteraanistatusta, joten valtiolta hoito- ja kuntoutustukea ei tule. Siksi muun muassa Aleksi Lysander vaatii vapaaehtoisille veteraanin statusta.
Jukka Kopran mukaan tilanne on kuitenkin monimutkainen.
– Nämä henkilöt eivät voi olla virallisia sotaveteraaneja, koska Suomi ei valtiona käy sotaa. Tämä sulkee sotaveteraanivaihtoehdon pois.
Kopra katsoo, että sosiaali- ja terveysministeriö (STM) voisi ottaa kopin Ukrainassa taistelleiden vapaaehtoisten ja kriisinhallinta- ja avustustehtävissä toimineiden henkilöiden tukemisessa.
– Minä heittäisin yhtäältä pallon STM:lle. Siellä voitaisiin miettiä, miten terveyskeskuksia ja terveydenhuoltojärjestelmää laajemmin ohjeistetaan, jotta näistä ihmisistä otetaan koppi siten, että huonossa kunnossa olevat ja ongelmien kanssa painivat henkilöt saadaan kuntoutettua ja mukaan yhteiskunnan toimintaan. Meidän ei pidä ummistaa silmiämme heidän kokemuksiltaan.
Kopra pohtii myös, voisiko Puolustusvoimat aktivoitua entistä enemmän asian suhteen tutkimusmielessä.
– Eli miten nämä taistelukentän kokemukset ja sodan aiheuttama stressi vaikuttavat suomalaisiin ihmisiin?
– Luulisin, että olisi hyvin kiinnostavaa havainnoida sitä, miten suomalaiset tokenevat tällaisista ongelmista ja millaisia ongelmia suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaneille ihmisille muodostuu. Se voisi olla hyödyllistä Puolustusvoimien jatkoa ajatellen.
”Ratkaisujen pitää tulla ammattilaisilta”
Aleksi Lysanderin mukaan asiaa pitäisi viedä eteenpäin siten, että korkea-arvoiset poliitikot aktivoituisivat ja laittaisivat poliittisen arvovaltansa peliin.
Jukka Kopran mielestä poliitikkojen ei pitäisi kuitenkaan puuttua asiaan ensisijaisesti. Hän korostaa viranomaisten ja asiantuntijoiden roolia asian käsittelyssä ja ratkaisujen etsimisessä.
– Tämä asia e saisi kuitenkaan politisoitua. Tämä pitäisi itse asiassa pitää kaukana politiikasta. Toivoisin, että viranomaiset ja ammattilaiset alkaisivat pohtia tätä asiaa. En halua ketään komentaa tai käskeä, enkä tiedä mikä on oikea ratkaisu. Mutta sen tiedän, että tämä on kysymys, johon ei ole vielä vastausta.
– En halua etukäteen paaluttaa mitään, vaan varsinaisten ratkaisujen pitää tulla ammattilaisilta. Totta kai poliittinen järjestelmä on olemassa sitä varten, että jos asian järkevä ja tarkoituksenmukainen haltuunotto vaatii poliittista päätöksentekoa, niin toivottavasti nekin kohdat voidaan sitten tunnistaa, jos vaikka lakia pitää muuttaa. Tässä poliitikot voivat olla osa ratkaisua.
