Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg korostaa kahden- ja monenvälisten kumppanuuksien merkitystä Suomelle myös siinä tilanteessa, kun olemme Naton jäsenmaa. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen on parhaillaan vierailulla Yhdysvalloissa.
Vierailuun liittyvissä tapaamisissa on määrä käsitellä muun muassa Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusyhteistyötä. Maat käynnistivät viime syksynä neuvottelut uudesta puolustusyhteistyösopimuksesta. Sen on arvoitu joustavoittavan muun muun muassa Yhdysvaltain sotilaallisen avun toimittamista ja käyttöä Suomessa kriisitilanteessa.
Forsberg korostaa puolustusyhteistyön tiivistävän ja parantavan Suomen turvallisuutta Naton jäsenenäkin:
– On aina mahdollista, että jossakin kriisitilanteessa yksikin valtio voi estää Naton käyttämisen instituutiona. Siinä tapauksessa on tärkeää, että meillä on olemassa vaihtoehto B tehdä yhteistyötä siihen halukkaiden Nato-maiden kanssa, Forsberg arvioi Verkkouutisille.
Forsberg korostaa Naton päätöksentekokyvyn halvaantumisen olevan mahdollista, joskin epätodennäköistä. Toisaalta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointiprosessi on osoittanut, miten ”Yhdysvallat ei pysty siellä sanelemaan, vaan kaikilla valtioilla on Natossa sanansa sanottavana”.
Naton ytimessä olevan viidennen artiklan aktivoiminen ja käyttöön otto perustuu kaikissa tilanteissa Naton neuvoston tapauskohtaiseen arvioon ja yksimieliseen päätökseen. Sen jälkeen kukin jäsenmaa on velvollinen auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata ”tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, mukaan lukien sotilallisen voiman käyttö”.
Käytännössä viidennen artiklan velvoitteen tulkinta on kuitenkin vakiintunut tiukemmaksi, mitä sopimustekstissä lukee.