Verkkouutiset

Tutkija Charly Salonius-Pasternak. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Tästä USA-sopimuksessa on kyse – ”se ensimmäinen tuki tulee kahdenvälisesti”

Tutkija Charly Salonius-Pasternak huomauttaa, että Naton viidennen artiklan toimeenpano veisi oman aikansa.

Yhdysvallat ja Suomi käynnistävät neuvottelut puolustusyhteistyösopimuksesta (Defence Cooperation Agreement, DCA) syksyn aikana, tiedotti ulkoministeriö torstaina myöhemmin iltapäivästä.  Sopimus luo puitteet ja oikeudellisen pohjan Suomen ja Yhdysvaltain väliselle säännölliselle puolustusyhteistyölle.

Ministeriön mukaan ”sopimus myös loisi edellytyksiä yhteistyön tiivistämiselle, mikäli turvallisuustilanne sitä edellyttäisi”.

Mistä sopimuksessa on käytännössä kyse ja mikä on sen merkitys Suomelle? Näin asiaa kommentoi Verkkouutisille Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak:

– Oletusarvohan on, että jos tulisi kriisi, Natolta sotilasorganisaationa – sen jälkeen, kun artikla viisi on aktivoitu – kestäisi jonkun aikaa, ennen kuin kokonaisuus saataisiin kokoon.

Sen sijaan yksittäiset maat tai maaryhmittymät kykenevät tarvittaessa nopeisiin toimiin, toteaa Salonius-Pasternak viitaten esimerkiksi Yhdysvaltain rooliin joukkojen siirtämisessä Baltian maihin vuonna 2014.

– Se ensimmäinen tuki (kriisissä) tulee kyllä kahdenvälisesti.

– Ja tämä sopimus – kun se saadaan neuvoteltua – tekee mahdolliseksi tämän (tuen) valmistelemisen ja harjoituttamisen aivan eri tasoilla.

Salonius-Pasternakin mielestä sopimuksessa olisi hyödyllistä sopia myös, millä perusteilla Yhdysvallat voisi säilyttää jotain sotilasmateriaalia Suomessa. Tai voisiko Suomi hankkia vastaavasti jotain materiaalia. Ja voitaisiinko sopimukseen sisällyttää lupaus siitä, että Suomi saisi etuoikeuden tietyntyyppisiin aseisiin.

– On olemassa erilaisia kahdenvälisiä yhteistyökuvioita, joista voidaan paremmin sopia, kun tällainen sopimus on saatu pakettiin.

Salonius-Pasternakin mukaan ”ei ole pienintäkään epäilystä”, etteikö puolustusyhteistyösopimus saataisi neuvoteltua ja maaliin. Kauanko tämä vie aikaa – riippuu sopimuksen laajuudesta ja siitä, mitä kaikkea muuta paraikaa on agendalla.

Nyt neuvoteltava sopimus on jatkumoa Suomen ja Yhdysvaltojen aiemmalle yhteistyölle. Maaliskuussa 2022 tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden sopivat maiden puolustusyhteistyön syventämisestä. Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusministeriöiden välillä on aiejulistus vuodelta 2016.

Puolustusyhteistyösopimus on luonteeltaan sitova kansainvälinen sopimus, joka tuodaan perustuslain 8. luvun mukaisesti eduskunnan käsittelyyn ja hyväksyttäväksi. Ministeriön mukaan sopimus määrittelee Yhdysvaltojen joukkojen asemaa niiden toimiessa Suomen alueella ja sisältää muun muassa verotukseen, tulleihin ja pätevyyksien tunnustamiseen liittyviä käytännön kysymyksiä.

Sopimusneuvotteluiden kestoksi ennakoidaan 1–2 vuotta.

Ulkoministeriö toteaa tiedotteessaan, että Suomen Nato-jäsenyys ei vähennä Yhdysvaltojen kanssa tehtävän kahdenvälisen yhteistyön merkitystä, vaan avaa sille uusia mahdollisuuksia. Sopimuksen myötä Suomella katsotaan olevan myös entistä paremmat valmiudet Nato-jäsenyytensä toimeenpanoon.

Suomi on toistaiseksi vielä Naton tarkkailijajäsen. Täysjäsenyys puolustusliitossa toteutuu,  kun loputkin jäsenmaat ovat ratifioineet Suomen jäsenyyden.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta ,
MAINOS