Puolasta viesti Suomelle HS:ssa: Talouskasvu ratkaisee puolustuksen

Puolan valtiovarainministerin mukaan ilman kasvua ei ole rahaa hävittäjiin.
Kaartin jääkärirykmentin alokkaat sotilasvalatilaisuudessa Keravalla 15. elokuuta 2024., LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Kaartin jääkärirykmentin alokkaat sotilasvalatilaisuudessa Keravalla 15. elokuuta 2024., LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Puolan valtiovarainministeri Andrzej Domański kertoo Helsingin Sanomille Puolan pystyneen nostamaan puolustusmenojaan keskittymällä bruttokansantuotteen kasvattamiseen.

Puolan tahti puolustusmenojen kasvattamisessa on ollut nopeaa. Vuonna 2022 Venäjän hyökkäyssodan alkaessa Puola ylsi puolustusbudjetissaan 2,2 prosenttiin vuotuisesta bruttokansantuotteestaan. Maa ylsi jo tuolloin Naton viralliselle yli 2 prosentin tavoitetasolle.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tämän vuoden arvio on jo 4,7 prosenttia. Se lähentelee jo Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin väläyttelemää 5 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta Nato-maiden osalta.

Puolustusmenojen kasvattamisen lisäksi Puola käyttää Helsingin Sanomien mukaan Nato-maista suhteellisesti eniten rahaa aseiden ja kaluston ostamiseen ja modernisoimiseen.

– Miksikö? Koska emme koskaan vähättele uhkaa idästä, uhkaa Venäjältä, Domański kommentoi.

Hän kertoo myös havainneensa, että Euroopan Nato-maiden puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on sitä pienempi, mitä kauempana ne ovat Venäjästä.

– Ei kuulu minulle sanella, että Italian pitäisi käyttää tämän verran ja Espanjan tuon verran. Silti on selvää, että yleisen tason pitäisi kasvaa merkittävästi, hän toteaa.

Domańskin mukaan Euroopassa on unohdettu, miten tärkeää bruttokansantuotteen kasvu on.

– Ilman talouden kasvua ei ole rahaa hävittäjälentokoneisiin mutta ei myöskään energiantuotannon vihreään siirtymään tai sosiaaliohjelmiin, hän mainitsee.

Puolan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 2,9 prosentilla. Tänä vuonna kasvua on maan oman arvion luvassa 3,9 prosentilla.

Myös Petteri Orpon (kok.) hallitus on korostanut talouskavun merkitystä turvallisuuspolitiikassa läpi kautensa. Ennen hallituksen puoliväliriihtä pääministeri Orpo painotti talouskasvun ja turvallisuuden yhteyttä.

– Talouspolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa. Se on perusta, jolle kaikki muu rakennetaan.

Vain kestävä julkinen talous ja kestävä talouskasvu takaavat Orpon mukaan sen, että suomalainen yhteiskunta on vakaa ja kykenee panostamaan laaja-alaisesti myös turvallisuuteen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hallitus on nostamassa vuotuisia puolustusmenoja vuoteen 2029 mennessä noin 10 miljardiin euroon vuodessa. Tämä nostaisi Suomen puolustusbudjetin vähintään 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna puolustusmenot ovat noin 6,3 miljardia euroa.

 

 

Mainos - muuta luettavaa
Mainos