Venäjä voi koeponnistaa Naton yhtenäisyyttä. Riskit kasvavat nyt, kun Venäjän sotamenestys Ukrainassa on viime aikoina heikentynyt. Asiasta kertovat useat puolalaiset lähteet, Onet-median mukaan eräskin Puolan presidenttiä erittäin lähellä oleva taho. Tämän mukaan Yhdysvallat olisi varoittanut Puolan suhteen aivan samasta – Venäjä voi hyökätä.
Viesti on samansuuntainen, minkä ulkoministeri ja varapääministeri Radosław Sikorski lausui yhdysvaltalaisen CBS Newsin haastattelussa kesäkuun lopulla. Sikorski sanoi, että ei voi sulkea pois sitä mahdollisuutta että Venäjä lavastaisi jonkin operaation lähimmän parin vuoden aikana oikeuttaakseen hyökkäyksen johonkin Nato-maista.
Samana päivänä Puolan lisäksi Venäjän mahdollisista hyökkäysprovokaatioista varoitti myös Latvia.
– Näemme viitteitä siitä että Venäjä valmistelee sotilaallisia provokaatioita Baltian maita tai Puolaa vastaan, Latvian tiedustelu tiedotti kesäkuun lopulla.
Useita varoituksia
Brittilehti The Guardianin lähteiden mukaan toisenkin Nato-maan tiedustelu sanoi, että tiedustelutiedot viittaavat siihen että Putin valmistelee jotain Baltian maita vastaan. Tämän lähteen mukaan kyseessä voisi olla testi, joka kohdistuu erityisesti Yhdysvaltojen tukeen Naton pienimpiä jäsenvaltioita eli Viroa, Latviaa tai Liettuaa tai kaikkia kolmea vastaan.
Myös Puolan pääministeri Donald Tusk puhui saman suuntaisesti Gdanskissa EU:n itäisten reunavaltioiden Eastern Flank -kokouksessa kesäkuun viimeisellä viikolla.
– Aivan poikkeuksetta jaamme tämän näkemyksen siitä että tilanne on hyvin epävakaa ja monen tyylisiä eskalaatioyrityksiä voi olla odotettavissa lähiviikkoina ja -kuukausina, Tusk sanoi.
– Haluamme valmistautua tähän ryhmänä valtioita, jotka ovat suoraan alttiina tälle riskille.
The Guardianin mukaan Latvian tiedustelun johtopäätös on, ettei Venäjällä riitä resursseja toisen sotilaallisen rintaman avaamiseen. Mutta ei tarvitsekaan.
– Hybridisodankäynti ja sen iskut, kuten ohjukset, droonit tai vastaavat toimet joilla lähetetään viesti: lopettakaa Ukrainan tukeminen tai teillä on kohta omia ongelmia, tiedustelu muotoili.
Miksi?
Myös asiantuntijat arvioivat, ettei Venäjä tyydy vain passiivisesti häviämään Ukrainan suhteen. Kremlissä voi heräillä mielenkiintoa horisontaaliseen eskalaatioon, jossa pyritään levittämään Ukrainan sotatila lähialueille. Ukrainan länsinaapuri on Puola, pohjoisessa häämöttävät Venäjälle kuuluva Kaliningrad, Liettua sekä koillisessa Venäjän uskollinen vasalli Valko-Venäjä. Kaliningradiin Venäjä on sijoittanut ydinaseitaan.
Aiemmin kesäkuussa Saksa ilmoitti sijoittavansa pysyvästi 5000 sotilasta Liettuaan. Strategisesti keskeistä suojattavaa on ainakin Suwałkin käytävä: se on noin 70 kilometrin levyinen maa-alue Puolan ja Liettuan välillä. Jos Venäjä ja Valko-Venäjä katkaisisivat sen, Baltian maat voisivat jäädä erilleen muusta Natosta. Saksalaisprikaatin tarkoitus on tehdä tällaisesta skenaariosta huomattavasti vaikeampi.
Puolalaisen Onet-median lähteet pitävät mahdollisena, että Venäjällä laskeskellaan että provokaation tullen Yhdysvallat pakottaisi Puolan mieluummin neuvottelemaan kuin vastamaan sotilaallisesti. Näin Venäjä voisi luoda asetelman jossa se voisi kiristää länsimaita lopettamaan Ukrainan tukemisen tai vähentämään sitä.
Esimerkkejä
Aiemmin Venäjä on käyttänyt provokaatioissaan aseina esimerkiksi ihmisiä. Vuonna 2023 Venäjän rajaviranomaiset ohjailivat siirtolaisvirtoja niin Suomen kuin Latvian, Viron ja Puolan rajoille. Valko-Venäjä kohdisti siirtolaisvirtoja omiin rajanaapureihinsa, kuten oli tehnyt jo vuonna 2021.
Suomi kohtasi siirtolaispainostuksen Venäjältä ensimmäistä kertaa jo vuodenvaihteessa 2015–2016. Vuonna 2023 uusittu siirtolaisvirtojen koordinointi johti itärajan sulkemiseen, joka jatkuu edelleen.
Toistaalta jos jonkinmoista droonia on jo lentänyt käytännössä jokaisen Venäjän läntisen rajanaapurin ilmatilaan. Osa niistä on ollut venäläisiä, osa ukrainalaisia. Venäjää on myös toistuvasti syytetty siitä että se sekoittaisi tahallaan Ukrainasta itsensä kimppuun lähetettyjen droonien paikannusta ja saisi ne sillä tavoin ohjautumaan Nato-maihin. Se saattaisi vaikka ärsyttää.
Huippukokouksen alla
Naton vuosittainen huippukokous pidetään tulevalla viikolla Turkin Ankarassa, ja jännitteet kohdistuvat Yhdysvaltojen suunnitelmiin vähentää joukkojaan Euroopassa. Siksi ei välttämättä ole aivan silkka vahinko, että kansainvälistä uutisointia nimettömine tiedustelulähteineen Venäjän provokaatioiden uhasta ajoittuu juuri huippukokousta edeltäviin päiviin ja viikkoihin myös englanninkielisissä medioissa.
Viesti siitä, että Yhdysvaltoihin yritetään vaikuttaa, voi olla viesti sekin – ja osaltaan pyrkimys herätellä suurvaltaa Atlantin takana.
Mahdollinen herättely ei kuitenkaan poista sitä, että uhka Venäjän provokaatiosta voi olla aivan todellinen ja jopa akuutti. Venäjän intressien kannalta ei liene haitaksi, että Yhdysvaltojen sotaministeri Pete Hegseth pyrki juuri kesäkuussa Naton puolustusministerikokouksen alla leikkaamaan maan joukoista Euroopassa radikaalimmin kuin aiemmin on tiedetty.
Sotaministerin suunnitelma vesittyi kesäkuussa, mutta joukkojen vähentämisen hallitumpi tarkastelu on käynnissä. Ja Naton huippukokouksen odotetaan tuovan asiaan lisää ymmärrystä.