Verkkouutiset

Puola

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Puola harkitsee hyökkääjän ohjusten alasampumista Ukrainan ilmatilassa

Puolan hallitus harkitsee Ukrainan ehdotusta luvasta ampua alas Venäjän ohjuksia Ukrainan ilmatilassa, mikäli ohjukset uhkaavat lentää Puolan ilmatilaan. Asiasta kertoo Kyiv Independent.

Puolan ulkoministeri Radoslaw Sikorski kertoi asiasta AEI-ajatuspajan tapahtumassa perjantaina. Hänen mukaansa päätöksiä aiheesta ei ole tehty.

Mahdollisuus alasampumisesta sisällytettiin maanantaina allekirjoitettuun maiden väliseen turvallisuussopimukseen. Konkreettista lupausta sopimukseen ei kuitenkaan sisältynyt.

– Tässä vaiheessa kyseessä on idea. Sopimuksessa lukee, että tutkimme tätä ideaa, Sikorski sanoi.

Aiemmin kuluneella viikolla Puolan puolustusministeri Wladyslaw Kosiniak-Kamysz totesi, ettei Puola ampuisi alas ohjuksia Ukrainan yllä ilman hyväksyntää Naton liittolaismailta. Erityisesti hyväksyntää kaivataan Yhdysvalloilta.

– Avainasemassa on Yhdysvallat, joka on skeptinen tämän suhteen. Puola ei ehdottomasti tee tällaista päätöstä yksin, Kosiniak-Kamysz totesi TVN-kanavan haastattelussa.

Venäjän Länsi-Ukrainaan ampumat ohjukset ovat tiettävästi käyneet Puolan ilmatilassa ainakin kahdesti. Maaliskuussa ohjukset lensivät Puolan puolelle noin 40 sekunnin ajaksi, kääntyivät takaisin Ukrainaan ja iskivät kohteisiinsa Lvivin alueella.

Sikorskin mukaan ohjusten alasampuminen niiden ylitettyä valtakunnanrajan olisi ongelmallista, sillä ohjuksen jäänteet voisivat aiheuttaa ongelmia tippuessaan maahan.

– Ja ukrainalaiset sanovat, että olkaa kilttejä, emme välitä, tehkää se meidän ilmatilassamme kun ohjukset uhkaavat tulla Puolan ilmatilaan, Sikorski kertoi.

Sikorski painotti myös, että ainakin hänen näkökulmastaan ohjusten alasampuminen olisi itsepuolustusta.

Euroopassa toimii jälleen puolustusta lujittava ”Weimarin kolmio”

Euroopan unionia ravistelee brittiläisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkija Judy Dempseyn mukaan poikkeuksellinen epävarmuus. Presidentti Emmanuel Macron on ilmoittanut ennenaikaisista vaaleista Ranskassa. Äärioikeisto nousee Saksassa ja Itävallassa, Venäjän Ukrainaa vastaan käymä sota koettelee yhä vakavammin maanosan vakautta ja turvallisuutta.

Europarlamenttivaalien jälkeen kaikki EU:n huipputehtävät ovat toistaiseksi jakamatta. Donald Trumpin mahdollisella voitolla Yhdysvaltojen syksyisissä presidentinvaaleissa saattaisi olla vaikeasti ennakoitavia heijastusvaikutuksia myös Atlantin tälle puolelle.

– Riskit EU:n sisäisestä halvaantumisesta ja synkistymisestä ovat suuret. Ranskan, Saksan ja Puolan ulkoministerien mukaan unionin nostaminen todelliseksi geopoliittiseksi toimijaksi ja turvallisuuden tuottajaksi, joka pystyy vastaamaan nykypäivän turvallisuushaasteisiin ja vahvistamaan kansainvälistä järjestystä on kuitenkin mahdollista – ja sillä on kiire, ajatushautomo Carnegiessa työskentelevä Dempsey kirjoittaa.

Ranska, Saksa ja rautaesiripun takaa vastikään vapautunut Puola muodostivat elokuussa 1991 niin sanotun Weimarin kolmion, jonka kunnianhimoisena tavoitteena oli toimia Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittisena moottorina. Kolmikantayhteistyön alku oli lupaava, mutta viime vuosina kolmiosta ei juuri ole kuultu.

– Entisen liittokanslerin Angela Merkelin ja hänen seuraajansa Olaf Scholzin aikana Saksa on haudannut päänsä hiekkaan, kun on ollut kyse strategisesta ajattelusta ja toiminnasta EU:n tulevaisuuden turvaamiseksi. Weimarin kolmio horjui erityisesti Puolan edellisen kansalliskonservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen valtakaudella, Dempsey toteaa.

Pitkän hiljaiselon jälkeen Ranskan, Saksan ja Puolan ulkoministeriöt julkaisivat toukokuussa Weimarin kolmion yhteisen asiakirjan EU:n toiminnan tehostamisesta.

– Kyllä, tätä on yritetty kovin monta kertaa aiemminkin, mutta tämä asiakirja on sävyltään erilainen. Siinä keskitytään ensinnäkin tarpeeseen vahvistaa Euroopan turvallisuutta ja puolustusta luomalla vahva eurooppalainen pilari Naton sisälle, Dempsey sanoo.

– Eurooppalaisten on oltava aiempaa aktiivisempia Yhdysvaltojen hallitsemassa liittoumassa. Se edellyttää lisää voimavaroja. Tämä kumoaa myös ajatuksen, että Ranskan ehdotuksessa Euroopan strategisen autonomian lisäämisestä olisi kyse kilpailusta Naton kanssa tai sen syrjäyttämisestä, hän toteaa.

Ranska, Saksa ja Puola kehottavat myös kohdistamaan puolustusmäärärahoja aiempaa strategisemmin sekä kuromaan umpeen kaikki Euroopan sotilaallisten suorituskykyjen puutteet. Tavoitteena on paitsi Euroopan yhteisen puolustuksen vahvistaminen, myös uskottava pitkän aikavälin sitoutuminen Ukrainaan.

Puola nosti sotilasmenonsa Nato-maiden kärkeen

Puola käyttää Notes from Poland -uutissivuston (NfP) mukaan tänä vuonna puolustukseen 4,12 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Bkt-osuus on Naton jäsenmaiden korkein ja yli kaksinkertainen liittokunnan 2 prosentin vähimmäistavoitteeseen nähden.

Vuonna 2023 Puola käytti puolustukseen 3,92 prosenttia bkt:staan. Osuus oikeutti myös silloin ykkössijaan Nato-maiden keskinäisessä vertailussa ja oli yli kaksi kertaa suurempi kuin kymmenen vuotta sitten.

Puolan jälkeen suurimman bkt-osuuden puolustukseen käyttävät Nato-maista tänä vuonna Viro (3,43 prosenttia), Yhdysvallat (3,38 prosenttia), Latvia (3,15 prosenttia) ja Kreikka (3,08 prosenttia). Pienin bkt-osuus on Espanjalla (1,28 %), Slovenialla (1,29 %), Luxemburgilla (1,29 %) ja Naton päämajaa isännöivällä Belgialla (1,30 %).

– Puola on kasvattanut puolustusmenojaan Venäjän vuonna 2022 tapahtuneen Ukrainan hyökkäyksen jälkeen nopeassa tahdissa. Viime vuonna silloinen Laki ja oikeus -puolueen (PiS) hallitus lupasi kasvattaa menot 4 prosenttiin bkt:sta, ja joulukuussa valtaan noussut uusi hallituskoalitio on pitänyt kiinni tästä tavoitteesta, NfP raportoi.

Absoluuttisina summina Puolan arvioidut 35 miljardin dollarin puolustusmenot vuonna 2024 ovat NfP:n mukaan Naton viidenneksi korkeimmat Yhdysvaltojen (968 miljardia dollaria), Saksan (98 miljardia dollaria), Britannian (82 miljardia dollaria) ja Ranskan (64 miljardia dollaria) jälkeen.

Puolan edellinen PiS-johtoinen hallitus tilasi muun muassa yhdysvaltalaisia Abrams-panssarivaunuja, panssarihaupitseja, uuden sukupolven hävittäjiä, raketinheittimiä ja ilmapuolustusjärjestelmiä.

Nykyinen pääministeri Donald Tuskin hallitus on jatkanut voimakasta panostusta sotilasmenoihin ja maan itärajan vahvistamiseen. Tusk on kehottanut myös muita eurooppalaisia maita lisäämään puolustusmenojaan.

Puola hälytti hävittäjiä taivaalle Venäjän ohjusten takia

Puola hälytti lauantaina hävittäjäkoneet ilmaan Venäjän Ukrainaan kohdistuneen laajan ohjushyökkäyksen takia.

Massiivisessa iskussa ammuttiin ukrainalaisten mukaan sata ohjusta ja lennokkia. Ukrainan ilmavoimien mukaan niistä ammuttiin alas 81. Iskussa käytettiin ballistisia ohjuksia, erilaisia risteilyohjuksia ja iranilaisia Shahed-lennokkeja.

Iskun on kerrottu kohdistuneen erityisesti Ukrainan energiainfrastruktuuriin.

Puolan asevoimat tiedotti lauantaina aamuyöllä tarkkailevansa Venäjän toimintaa ja ryhtyneensä toimenpiteisiin Puolan ilmatilan turvaamiseksi. Kansalaisia varoitettiin tuolloin ”Puolan ja liittolaisten lentokoneiden aktivoitumisesta” aiheutuvasta melusta.

Varhain aamulla tiedotettiin yön olleen kiireinen koko Puolan ilmapuolustusjärjestelmälle. Puolalaisten mukaan pitkän kantaman ohjusisku kattoi koko Ukrainan alueen, mukaan lukien alueet Puolan ja Ukrainan rajalla.

Puola on lähettänyt koneita taivaalle aiemminkin Venäjän laajojen ilmahyökkäysten aikana. Ukrainaan matkalla ollut venäläisohjus lensi Puolan ilmatilaan maaliskuussa.

Puola: Ukraina puolustaa itseään parhaalla katsomallaan tavalla

Varsova ei aseta Kiovalle rajoituksia puolalaisten aseiden käytölle sodassa Venäjän kanssa, sanoi Puolan apulaispuolustusministeri Cezary Tomczyk Ukrinformin mukaan.

Hänen mukaansa Ukrainalla on ”oikeus puolustaa itseään parhaaksi katsomallaan tavalla”.

Tomczyk korosti, että länsimaiden pitäisi poistaa Ukrainaan annettujen aseiden käyttöä koskevat rajoitukset.

– Puola ei rajoita Ukrainan puolalaisten aseiden käyttöä, hän toteaa.

Puolan puolustusministeriön apulaisjohtaja kertoi, että maa on jo antanut 44 sotilasapupakettia Ukrainalle ja valmistelee 45:ttä pakettia.

– Avun kokonaisarvo on 15-20 miljardia zlotya eli 3,8-5 miljardia dollaria, Tomczyk sanoi.

Hän toteaa, että Ukrainalle annettujen merkittävien asemäärien takia Puolan on täydennettävä sotatarvike- ja asevarastojaan. Tämän vuoksi Puolan puolustusministeriön budjetti on Nato-maiden korkein ja on neljä prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Naton periaatteellinen vaatimus on kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.

Puola palauttaa puskurivyöhykkeen itärajalleen

Puola aikoo palauttaa puskurivyöhykkeen Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen. Asiasta uutisoi muun muassa saksalainen uutismedia Tagesschau.

Puola on toistuvasti syyttänyt Valko-Venäjää ja Venäjää siirtolaisten salakuljetuksesta rajalleen. Nyt Nato-maa aikoo reagoida tähän ja on ilmoittanut aktivoivansa uudelleen puskurivyöhykkeen itänaapurinsa Valko-Venäjän rajalle.

200-metrinen puskurivyöhyke on tarkoitus palauttaa ensi viikolla, Puolan pääministeri Donald Tusk on ilmoittanut.

Puolan edellinen hallitus otti aiemmin puskurivyöhykkeen käyttöön vuonna 2021.

Siirtolaisten laittomat rajanylitykset Valko-Venäjältä Puolaan ovat lisääntyneet viime viikkoina. Puolan rajavartiolaitoksen mukaan rajalla on tapahtunut myös useita väkivaltaisia ​​välikohtauksia. Tiistaina puolalainen sotilas loukkaantui vakavasti, kun siirtolainen hyökkäsi hänen kimppuunsa veitsellä raja-aidan läpi.

Puolan hallitus ilmoitti aiemmin tässä kuussa, että se aikoo vahvistaa koko itärajaansa 2,3 miljardin investointipaketilla. Puola suunnittelee rajalleen muun muassa linnoituksia, ​​esteitä ja lentoliikenteen valvontajärjestelmiä. Puola on myös valmis lisäämään joukkojensa määrää rajalla nykyisestä 5500 sotilaasta.

Tilanne Puolan ja Valko-Venäjän rajalla on ollut jännittynyt Venäjän vuonna 2022 Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan alusta lähtien.

Puolan edellinen hallitus rakennutti yli 180 kilometriä pitkän ja 5,5 metriä korkean aidan Valko-Venäjän rajalle estääkseen laittoman muuttoliikkeen. Aidan rakentamisen jälkeen aiemmin perustettu kolmen kilometrin levyinen suojavyöhyke rajalta poistettiin.

Puolan rajavartiolaitos on vuoden alusta lähtien rekisteröinyt jo yli 15000 laitonta maahantulon yritystä.

Puola hankkii pitkän kantaman JASSM-ER-ohjuksia

Puolan varapääministerin ja puolustusministerin Władysław Kosiniak-Kamyszin kerrotaan allekirjoittavan sopimuksen Yhdysvaltojen hallituksen kanssa tiistaina, kertoo Puolan radio.

Ohjusten kantama on noin tuhat kilometriä ja toimitukset alkavat vuonna 2026 päättyen vuonna 2030.

Yhdysvaltain kongressi hyväksyi maaliskuussa erityyppisten ilmapuolustusohjusten myynnin Puolalle, mikä auttaa maan pyrkimyksiä vahvistaa pelotekykyään Venäjän hyökätessä Ukrainaa vastaan.

Pentagonin puolustusturvallisuusyhteistyövirasto (DSCA) sanoi 12. maaliskuuta, että Puola olisi ostanut jopa 821 JASSM-ER-ohusta, 745 AMRAAM-ohjusta ja 232 AIM-9X Sidewinder-ohjusta. Niiden arvioidut kokonaiskustannukset ovat 3,68 miljardia dollaria.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vakuutti maaliskuussa Puolan johtajille, että Yhdysvaltojen tuki heidän maalleen on raudanluja, kun Euroopassa ollaan jatkuvasti huolissaan Venäjän jatkuvasta sodasta Ukrainassa.

Tavatessaan Puolan presidentin Andrzej Dudan ja pääministeri Donald Tuskin kanssa Valkoisessa talossa 12. maaliskuuta Biden kiitteli maansa suhdetta Puolaan ja toisti, että Varsova on kriittinen Nato-liittolainen Yhdysvalloille.

Biden kertoi myös, että Yhdysvallat tarjoutuu myymään Puolalle 96 AH-64 Apache-helikopteria.

– Tämä on tärkeä askel tarjotata Puolan asevoimille huippuluokan kykyä puolustaa itseään, vahvistaa Naton yhteentoimivuutta ja vahvistaa entisestään Yhdysvaltain puolustusteollisuutta, lausunnossa sanotaan.

Puolassa pidätettiin yhdeksän epäiltynä sabotaasin valmistelusta

Puola on pidättänyt yhdeksän henkilöä venäläisestä vakoojajoukosta epäiltynä sabotaasisuunnitelmista, pääministeri Donald Tusk kertoi puolalaiselle TVN24:lle The Kyiv Independentin mukaan.

– Meillä on tällä hetkellä pidätettynä ja syytteeseen asetettuna yhdeksän epäiltyä, jotka ovat suoraan sekaantuneet Venäjän (tiedustelu)palvelujen nimissä sabotaasitoimiin Puolassa, Tusk sanoi.

Henkilöt olivat Puolan, Ukrainan ja Valko-Venäjän kansalaisia. Tusk kertoi myös, että heidät on saatettu värvätä rikollisista piireistä.

Epäiltyihin sabotaasitoimiin kuuluvat ”pahoinpitelyt, tuhopoltot ja tuhopolton yritykset”, ei vain Puolassa, vaan myös Latviassa, Liettuassa ja mahdollisesti jopa Ruotsissa.

Tusk selitti, että ryhmä suunnitteli esimerkiksi sytyttävänsä tuleen maalitehtaan Wroclawissa Länsi-Puolassa ja Ikea-keskuksen Liettuassa.

Aiemmin tänä vuonna Ukrainan ja Puolan viranomaisten yhteinen operaatio johti Puolan kansalaisen pidätykseen, joka väitti tarjoutuneen Venäjälle murhaamaan presidentti Volodymyr Zelenskyin.

Epäilty aikoi omasta aloitteestaan vakoilla Puolan Rzeszowin lentokentän turvallisuutta tarkoituksenaan auttaa Venäjän tiedustelupalveluja suunnittelemaan Zelenskyin mahdollista salamurhaa hänen Puolan-vierailulla.

Useita muita epäiltyjä on pidätetty viime kuukausina Saksassa, Itävallassa ja Virossa vakoilusta Venäjän hyväksi tai muusta yhteistyöstä Venäjän tiedustelupalvelun kanssa.

Puolan oikeusvaltiotilanne Eurooppaministerien tarkastelussa

EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu tiistaina 21. toukokuuta Brysselissä. Neuvosto aloittaa kesäkuun Eurooppa-neuvoston valmistelun, jatkaa EU:n vuotuista oikeusvaltiovuoropuhelua ja tarkastelee Puolan oikeusvaltiotilannetta.

Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz (r.)

Neuvosto aloittaa 27.–28. kesäkuuta pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelut keskustelemalla Eurooppa-neuvoston esityslistaehdotuksesta. Kesäkuun Eurooppa-neuvoston aiheita ovat Ukraina, turvallisuus ja puolustus, kilpailukyky, ulkosuhteet sekä tuleva EU:n institutionaalinen kausi. Institutionaalisella kaudella tarkoitetaan tulevaa komission ja parlamentin viisivuotista toimikautta.

Neuvosto jatkaa vuotuista oikeusvaltiovuoropuhelua keskustelemalla oikeusvaltiotilanteesta Kyproksessa, Latviassa, Liettuassa ja Luxemburgissa.

– Suomi jatkaa oikeusvaltiokysymyksissä toimintaansa pitkäaikaisella linjallaan ja edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruption torjuntaa EU:ssa. Suomi katsoo, että komission vuosittaiseen oikeusvaltiokertomukseen pohjautuva neuvoston oikeusvuoropuhelu on oleellinen keino lujittaa oikeusvaltioperiaatetta Euroopan unionissa, tiedotteessa todetaan.

Lisäksi neuvosto tarkastelee Puolan oikeusvaltiotilannetta. Komissio antoi 20.12.2017 perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta.

Komissio ilmoitti 6.5.2024 katsovansa Puolan oikeusvaltiotilanteen parantuneen siinä määrin, ettei (SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaista) selvää vaaraa oikeusperiaatteen vakavalle loukkaukselle enää ole. Komissio on ilmoittanut neuvostolle ja Euroopan parlamentille aikeistaan peruuttaa Puolaa koskeva perusteltu ehdotus. Neuvostolla on tilaisuus esittää mahdolliset näkemyksensä ennen kuin komissio tekee asiassa virallisen päätöksen.

– Puolan käynnistämät toimet oikeusvaltiotilanteen korjaamiseksi ovat merkittäviä ja tärkeitä. Suomi yhtyy komission arvioon Puolan oikeusvaltiotilanteen myönteisestä kehityksestä ja tuemme komission suunnitelmaa 7 artiklan mukaisen oikeusvaltiomenettelyn päättämisestä. On oleellista, että toimia oikeusvaltiotilanteen parantamiseksi ja edelleen kehittämiseksi jatketaan niin Puolassa kuin muissakin jäsenmaissa, ministeri Adlercreutz sanoo.

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia.

Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

 

Liettua ja Puola pohtivat keinoja sotilasikäisten miesten palauttamiseksi Ukrainaan

Liettuan puolustusministeri Laurynas Kasčiūnasin mukaan Liettua on valmis pohtimaan keinoja saada maassa oleskelevia sotilasikäisiä miehien palaamaan takaisin Ukrainaan. Asiasta uutisoi Liettuan yleisradioyhtiö LRT.

– Tietenkin tarvitsemme vielä sisäministeriön kannan tähän, mutta mielestäni tämä on oikea tapa. Katsotaan, pystyvätkö he keksimään ratkaisun, joka sopii Liettualle, Kasčiūnas sanoi.

– Ukrainalla on hyvin pula mobilisaatioreservistä – niistä sotilasikäisistä kansalaisista, jotka ovat lähteneet maasta. Tämä ei ole reilua niitä kansalaisia kohtaan, jotka taistelevat maansa puolesta.

Puolan puolustusministeri Wladyslaw Kosiniak-Kamysz kertoi aiemmin, että myös Puola on valmis keskustelemaan asiasta. Puola harkitsee erilaisia keinoja, kuten sosiaalietuuksien ja työlupien rajoittamista, mutta ei suoraan karkottaisi ketään maasta.

Ukraina on myös rajoittanut uusien passien myöntämistä osalle ulkomailla oleskeleville miehille.

Puola vakuuttaa, ettei sillä ole aluevaatimuksia Ukrainalle

Puolan ulkoministeri Radoslaw Sikorski totesi puheessaan Sejmin eli parlamentin alahuoneessa torstaina, ettei Puolalla ole aluevaatimuksia Ukrainalle.

– Venäjä valehtelee Puolan väitetyistä suunnitelmista liittää osa Ukrainasta itseensä. Donbas on Ukrainaa. Krim on Ukrainaa. Lviv, Volhynia ja entinen Itä-Galitsia ovat Ukrainaa. Joten toistan tämän Kremlin kuultavaksi: Lviv on Ukrainaa, ulkoministeri toisti sekä ukrainaksi että puolaksi, kertoo The Kyiv Post.

Hän korosti, että Venäjän johtajat ja propagandistit yrittävät saada puolalaiset ukrainalaisia vastaan, mutta he eivät onnistu.

– He häviävät myös tällä rintamalla, Sikorski sanoi.

Hänen lausuntonsa taustalla ovat ukrainalaisten ja puolalaisten väliset historialliset jännitteet. Suuri osa Länsi-Ukrainasta oli osa Puolaa 1400-luvulta 1700-luvun loppuun. Puolan ja Liettuan liittovaltion jakamisen jälkeen vuonna 1772 nämä maat alueet Itävalta-Unkarille ensimmäisen maailmansodan loppuun asti, minkä jälkeen niistä tuli osa Puolaa.

Jännitteet muuttuivat väkivaltaisiksi toisen maailmansodan aikana, kun ukrainalaiset nationalistit puhdistivat etnisesti monia puolalaisia kyliä Volhyniassa, mitä seurasi ukrainalaisten siirtokuntien etninen kostopuhdistus nykyisen Itä-Puolan alueella.

Venäjä on jatkuvasti käyttänyt propagandakoneistoaan lietsoakseen Ukrainan ja Puolan välisiä historiallisia jännitteitä. Viime vuosien merkittävimpiä venäläisiä psykologisia operaatioita ovat puolalaisten nationalistien tukeminen, jotka väittävät Länsi-Ukrainaa, erityisesti Lvivin kaupunkia, oikeutetusti puolalaiseksi.

Yhdessä vaiheessa vuonna 2014 paljastettu väärennetty kartta levisi sosiaalisessa mediassa, jossa esitettiin, että Puola aikoisi jakaa Ukrainan Venäjän kanssa.

Puolaan pyrki pääsiäisenä 736 siirtolaista, rajavartijoita heitellään videolla kivillä

Puolan rajavartioston mukaan maan Valko-Venäjän vastaisella rajalla oli kiireinen pääsiäisviikonloppu.

Viranomaisten mukaan 736 ihmistä yritti ylittää rajan laittomasti 29.3.–1.4. välisenä aikana.

Rajavartioston mukaan tulijat käyttäytyivät hyökkäävästi.

Jutun alla olevalla videolla näkyy, kuinka puolalaisia rajavartioita heitellään rajan teräsaidan takaa kivillä ja oksilla.

Puola on rakentanut Valko-Venäjän vastaiselle rajalle 5,5 metriä korkean ja 186 kilometriä pitkän teräsaidan siirtolaisten tulon hillitsemiseksi.

Neljä mahdollista syytä, miksi Puola ei ampunut ohjusta alas

Venäjän massiivisessa ohjushyökkäyksessä Ukrainaan sunnuntaiaamuna 24. maaliskuuta 2024 yksi risteilyohjus lensi Puolan ilmatilassa 39 sekuntia matkallaan kohti maaliaan Ukrainan Lvivissä. Puolan puolustusministeriön mukaan maan ilmavoimien sotilaskoneita hälytettiin ilmaan.

On erikoista, että Puolan asevoimat kyllä havaitsi venäläisohjuksen, mutta ei ampunut sitä alas. Varapääministeri ja kansallisen puolustuksen ministeri Władysław Kosiniak-Kamysz selitti, että ohjusta ei ammuttu alas, koska sitä ei ollut suunnattu mitään kriittistä kohdetta vastaan Puolassa. Samanlaisten tapausten vuoksi Puola kuitenkin vahvistaa ilmapuolustusjärjestelmiään.

Puolalainen OSINT-analyytikko Jarosław Wolski tarjosi yksityiskohtaisempia selitysvaihtoehtoja X:ssä:

1. Jos valmistautuu ampumaan alas ilmamaaleja, pitää asianomaiset ilmatilan alueet sulkea lentoliikenteeltä onnettomuuksien välttämiseksi. Puolalla ei ole tällä hetkellä varaa tähän, koska maan 66 lentokentän sulkeminen aiheuttaisi sille taloudellisia tappioita. Jos Ukrainan raja-alueen taivas suljettaisiin hävittäjälentokoneilta, venäläisohjusten uhka olisi vieläkin suurempi.

2. Jos Venäjän H-101-risteilyohjus ammuttaisiin alas Puolan ilmatilassa, sen putoavat kappaleet voisivat johtaa siviiliuhreihin.

3. Jos Puola alkaisi ampua alas Venäjän risteilyohjuksia, se paljastaisi maan koko ilmatorjuntajärjestelmän venäläisille.

4. Edes Israelilla ei ole koko maan sataprosenttisesti kattavaa ilmatorjuntajärjestelmää. Pääosan Puolankin tilaamista järjestelmistä odotetaan olevan tulossa vasta vuosina 2028–2035, mihin saakka maan ilmatorjuntaohjusjärjestelmä on ”orastavassa vaiheessa”.

Vertailun vuoksi joulukuussa 2023 Puola selitti silloisen ilmatilaa loukanneen Venäjän ohjuksen rikkomatonta lentoa vain ilmapuolustuksen vajavuudella. Torjuntajärjestelmiä ei ole tarpeeksi eikä myöskään ohjusten havaitsemiseen tarvittavia tutkia.

Ensimmäiset tutkilla varustetut aerostaatit ovat tulossa vuonna 2026 ja ensimmäinen Saab 340 -ennakkovaroituskone saatiin maahan vasta viime syyskuussa. Jotta F-16-hävittäjät voisivat partioida jatkuvasti ohjusten varalta, tarvittaisiin omia ilmatankkauskoneita.

Venäjän Puolan-lähettiläs kutsuttiin puhutteluun ohjuksen takia – ei mennyt

Puolan asevoimat kertoi varhain sunnuntaiaamuna Venäjän risteily­ohjukseen loukanneen Puolan ilmatilaa. Asevoimien mukaan ohjus lensi Puolan ilmatilassa Oserdowin kylän lähistöllä 39 sekunnin ajan. Venäjän risteilyohjus ylitti rajan Puolan ilmatilaan kello 04:23. Puolan asevoimat kertoi tarkkailleensa ohjusta sotilastutkalla.

Maanantaina Puolan ulkoministeriö kutsui Venäjän Varsovan-suurlähettilään puhutteluun tapahtuneen johdosta. Suurlähettiläs Sergei Andreev jätti menemättä paikalle.

Venäläislehti Kommersant kertoo Andreevin selityksen uutistoimisto Ria Novostia lainaten.

– Esitin heille vastauksena kysymyksen, aikooko Puolan puoli esittää todisteita tästä väitteestään. En saanut selkeää vastausta, joten katsoin ettei aiheesta ole syytä keskustella ilman todisteita ja kieltäydyn menemästä Puolan ulkoministeriöön, suurlähettiläs Andreev sanoi.

Suurlähettiläiden puhutteleminen on yleinen kansainvälisen diplomatian käytäntö. Se ei aina ole vihamielinen toimi, vaan lähettiläät edustavat omia valtioitaan ja heidän kauttaan voidaan saavuttaa selkeämpi ymmärrys valtion toimista. Monesti lähettiläiltä halutaan ulkoministeriöissä myös lisätietoja heidän lähettäjävaltionsa kannoista.

Näiden tapaamisten jättäminen väliin saattaa tulevaisuudessa lisääntyä. Helmikuussa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kutsui puhutteluun kaikki EU-maiden Moskovassa olevat suurlähettiläät.

Puhuttelun aiheena oli, että Venäjä oli omien sanojensa mukaan hankkinut todisteita siitä, että EU-maat yrittäisivät puuttua Venäjän presidentinvaaliin. Lavrovin mukaan EU-maat käpälöivät vaaleja yrittämällä tukea järjestäytymätöntä oppositiota erilaisilla projekteilla.

Kukaan suurlähettiläs ei mennyt paikalle Lavrovin puhutteluun.

LUE MYÖS: Venäjän ulkoministeri vaati suurlähettiläitä puhutteluun – kukaan ei mennyt

Näin Varsova kommentoi ilmatilaansa loukannutta ohjusta

Puolan asevoimat kertoi Venäjän loukanneen maansa ilmatilaa sunnuntaina aamuyöllä. Venäjän Länsi-Ukrainaan kohdistamien ohjus- ja drooni-iskujen yhteydessä ainakin yksi ohjus on lentänyt myös Puolan kautta.

Puolan varapääministeri, maanpuolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamyszin mukaan ohjus olisi ammuttu alas, mikäli olisi ollut selvää, että se on matkalla kohti Puolan maa-aluetta. Kosiniak-Kamysz kommentoi asiaa tiedostustilaisuudessa, josta uutisoi Ukrinform.

– Jokaista tällaista tilannetta arvioidaan erikseen. Mutta jos olisi ollut merkkejä siitä, että kohde olisi ollut matkalla kohti Puolan maaperää, se olisi pudotettu, Kosiniak-Kamysz sanoo.

Kosniak-Kamysz kertoo, että Puola vahvistaa ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmäänsä esimerkiksi kansainvälisillä sopimuksilla.

Puolan varapääministerin mukaan kukaan ei voi luottaa Venäjän käyttäytymiseen ja siihen, että maa noudattaa kansainvälistä oikeutta.

– Tuemme edelleen Ukrainaa. Tämä tuki on tärkeää kansainvälisellä kentällä, kuten myös se, että annamme sotilaallista ja humanitaarista tukea. Tämä on Puolan ja koko maailman turvallisuuteen liittyvä asia, Kosiniak-Kamysz sanoo.

Puolan ulkoministeriö vaatii Venäjältä selitystä ilmatilan loukkauksesta.

LUE MYÖS:
Venäjä loukannut Puolan ilmatilaa – koneita aktivoitu

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)