Hallituksen kaavailemien 18 itsehallintoalueiden potentiaaliset riskit pohdituttavat suurten maakuntakaupunkien johtoa.
Verkkouutiset tiedusteli sähköpostitse Kuopion, Oulun ja Tampereen kaupunkien johdon näkemyksiä hallituksen sote-ratkaisuun. Kyselyyn vastasivat kaupunginjohtajaa sijaistava palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kuopiosta, kaupunginjohtaja Matti Pennanen Oulusta ja pormestari Anna-Kaisa Ikonen Tampereelta.
Verkkouutiset esitti kolme kysymystä:
1. Miltä hallituksen linjaukset maan jakamisesta 18 itsehallintoalueeseen näyttävät kaupunkinne näkökulmasta? Näettekö siinä riskejä?
2. Miten suhtaudutte maakuntaveroon?
3. Uskotteko, että hallituksen linjaukset edistävät tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta?
Miten käy veturiroolin?
Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta ennakoi, että itsehallintoalueille ollaan siirtämässä sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi varsin merkittävää kokonaisuutta.
– Suurten kaupunkien näkökulmasta riskinä on kaupunkien veturiroolin ja elinvoimakehityksen hidastuminen, hän arvioi.
Samaa puntaroi pormestari Anna-Kaisa Ikonen:
– Jatkossa on tarkkaan pohdittava, miten varmistamme Suomen kilpailukyvylle tärkeiden suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen elinvoimaisuuden vahvistamisen.
Ikosen mielestä aluehallinnon tehostamisen ja uudistamisen näkökulmasta 18 itsehallintoaluetta on ”iso määrä”.
– Jää nähtäväksi, miten ratkaisulla saadaan aikaan kustannussäästöjä sekä sote-palveluiden että aluehallinnon osalta.
Ikonen huomauttaa, että tulevista itsehallintoalueista yli puolet on Tamperetta pienempiä asukasluvultaan.
– Tampereen kaupungin näkökulmasta on tietysti tällöin hyvä kysymys, miksi Tampereen kaupunki ei voi itse järjestää sote-palveluitaan, koska kantokyky siihen kyllä riittäisi. Toisaalta myös Tampereella ymmärretään, että tarvitaan alueellista ajattelua, koska muutoin pienten kuntien asukkaiden osalta palveluiden turvaaminen vaarantuisi, Ikonen katsoo.
Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen pitää kuitenkin tärkeimpänä, että hallitus on tehnyt päätökset liittyen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen ja samassa yhteydessä uudistetaan aluehallintoa.
– Sotea on pyöritetty 10 vuotta ja aluehallinnon uudistus jäi edellisellä kerralla kesken, hän huomauttaa.
Pennasen mielestä ”riskit on käännettävä mahdollisuudeksi”.
Maakuntavero herättää epäilyjä
Siirtyminen maakuntaveroon herättää epäilyjä ja ristiriitaisia tunteita.
– Itsehallinto ilman verotusoikeutta ei ole todellinen itsehallinto ja tilintekovastuun kannalta olisi hyvä, että rahoitus ja järjestämisvastuu kulkisivat käsi kädessä. Toisaalta uusien verotustasojen luominen ei ole toivottavaa, puntaroi pormestari Anna-kaisa Ikonen.
Ikosen mielestä maakuntaveroon siirtyminen ”edellyttäisi tarkkaa harkintaa ja arviointia suhteessa kuntaveroon”.
– Kunnille tulee jättää edellytykset elinvoiman vahvistamiseen ja hyvinvoinnin edistämisestä huolehtimiseen.
Palvelualuejohtaja Markku Tervahaudan mielestä maakuntavero voisi olla osittaisena perusteltua, koska itsehallintoon liittyy yhtäältä valta ja vastuu voimavarojen kokoamisesta ja suuntaamisesta.
– Toisaalta alueiden erilaisuus ja suuri lukumäärä johtavat siihen, että kaikkien voimavarat eivät riitä ylläpitämään palveluita pelkästään omaan veronkantoon perustuen. Tasausmekanismeja ja valtionosuuksia joka tapauksessa siis tarvitaan. Käytettäisiinkö maakuntaveroa sitten vain esimerkiksi aluetalouden kehittämistehtävien rahoitukseen? Kokonaisveroaste on pidettävä aisoissa.
Kaupunginjohtaja Matti Pennanen ei näe tarvetta uuden verotustason luomiseen:
– Kun katson tätä kokonaisuutta, en näe erillistä maakuntaveroa perusteltuna.
Jos mitään ei tehdä, rahat loppuvat
Mitä tulee sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyistä parempaan saatavuuteen, hallituksen pyrkimyksiin suhtaudutaan kuitenkin pääosin luottavaisesti:
– Jos sote-uudistusta ei tehdä, palvelujen laatu huononee varmasti. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä nykymenolla, painottaa kaupunginjohtaja Matti Pennanen.
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen uskoo, että sote-ratkaisu tulee lisäämään kansalaisten yhdenvertaisuutta palvelujen saatavuudessa.
– Valinnanvapauden ja vaihtoehtojen lisääminen parantaa palvelujen saavutettavuutta myös lyhentämällä jonoja, Ikonen näkee.
Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta huomauttaa, että sote-palveluiden saatavuuden ratkaisee kuitenkin viime kädessä se, kuinka uudistus toimeenpannaan ja johdetaan alueilla.
