Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin tänään tiistaina opposition jättämää välikysymystä työttömyydestä. Perussuomalaisten kansanedustaja ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Jorma Piisinen totesi perussuomalaisten ryhmäpuheessa välikysymyksen huolen olevan aiheellinen. Samalla hän painotti, että perussuomalaiset ei jaa välikysymyksen esittäjien hallitukseen kohdistamia syytöksiä.
Perussuomalaiset painottaa työttömyyden kasvun johtuvan pitkälti työvoiman määrän kasvusta. Tässä kehityksessä maahanmuutolla on puolueen mielestä merkittävä rooli. Piisinen totesi, että Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan esittämän arvion mukaan jopa 45 prosenttia työttömyyden kasvusta johtuu maahanmuutosta. Myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VTT) laskelmissa ilmenee, että maahanmuuttajataustaisen väestön työttömyys on kasvanut.
– Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan tilastojen osoittama tosiasia. Silmien sulkeminen maahanmuuttajien työllistymisen ilmiselviltä ongelmilta on epärehellistä, Piisinen sanoi.
Piisinen nosti esiin myös maahanmuuttajien yliedustuksen sosiaaliturvan saajissa ja korosti, että järjestelmää on välttämätöntä korjata velvoittavammaksi.
Perussuomalaiset näkee, että on hyvä pohtia myös sitä, kuinka keskustan harjoittama ”punavihreä maahanmuuttopolitiikka” on jo vaikuttanut ja jatkossa vaikuttaisi työttömyyslukuihin.
– Jos työmarkkinoille soveltumattoman maahanmuuton määrää lisätään, näkyy se tietysti kasvavina työttömyyslukuina. Eli kun keskusta ”korjaa”, lyödään muovimatto homevaurion päälle ja teeskennellään, että kaikki on kunnossa, Piisinen summasi.
Työnhakuun lisää joustoa
Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) muistutti kokoomuksen ryhmäpuheessa, että vaikea työllisyystilanne ei johdu hallituksen toimista. Perussuomalaisten ryhmäpuheen pitänyt Piisinen oli samoilla linjoilla. Perussuomalaiset muistuttaa istuvan hallituksen tehneen työllisyyspalveluihin suuren uudistuksen, joka tuli voimaan tämän vuoden alussa. Se toi tähän asti käytössä olleeseen pohjoismaiseen työnhaun malliin lisää joustoa. Piisinen totesi aikaisemman mallin olleen kaavamainen ja asiakasta huonosti palveleva.
– Muutosten tarkoitus on saada työttömiä oikeiden palveluiden piiriin.
Piisinen muistutti myös muista hallituksen täsmätoimista työttömyyteen ja nosti esille nuorten työllisyyssetelin. Se tulee tänä vuonna käyttöön. Keväällä eduskuntaan tulee esitys, jolla omaehtoista opiskelua avoimissa korkeakouluissa mahdollistetaan ilman, että työttömyysetuus lähtee.
– Työtöntä työnhakijaa ei pidä rangaista oman osaamisen kehittämisestä, Piisinen totesi.
Piisisen mukaan perussuomalaisten ja hallituksen linja on, että valtio ei luo työpaikkoja, vaan tarjoaa yrityksille mahdollisuudet luoda uutta työtä. Perussuomalaiset katsoo, että työllisyyden on noustava erityisesti yksityisellä sektorilla. Piisinen painotti, että vain näin voimme varmistaa julkisen talouden kestävyyden ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan. Hänen mukaansa julkinen sektori ei voi olla talouden moottori ja Suomi tarvitsee yrityksiä ja investointeja.
– Siksi esimerkiksi hallituksen toteuttama paikallisen sopimisen edistäminen on tärkeää. Se antaa työpaikoille mahdollisuuden sopia arjen ratkaisuista joustavammin, niin että työ ja tuotanto voidaan sovittaa tilanteeseen, Piisinen korosti.
– Se on erityisen tärkeää pienille ja keskisuurille yrityksille, joissa yksi epäonnistunut rekrytointi saattaa olla kohtalokas. Paikallista sopimista on siis syytä edistää jatkossakin.
Piisinen muistutti työmarkkinauudistusten vaikutusten näkyvän perinteisesti keskipitkällä aikavälillä korostaen, että on todennäköistä, että tämän hallituksen tekemät uudistukset kantavat hedelmää vasta tulevalla kaudella.
Työn tekemisen oltava aina kannattavaa
Piisinen painotti, että vastaavasti tämä hallitus on joutunut kärsimään siitä toimettomuudesta, kyvyttömyydestä ja vastuuttomuudesta, joka vaivasi edellistä Sanna Marinin (sd.) hallitusta. Tällä hän viittaa siihen, ettei Marinin hallitus saanut julkisia menoja kuriin vaan pikemminkin lisäsi niitä. Suomen julkisen talouden velkaantuminen lähti käsistä juuri Marinin hallituskaudella. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raportin mukaan Marinin hallitus lisäsi vuosien 2020–2023 aikana julkisen talouden menoja noin 41 miljardilla eurolla. Aiemmin menolisäyksiä oli perusteltu etenkin koronaviruspandemialla. Raportista kuitenkin selvisi, että menolisäyksistä vain murto-osa liittyi koronapandemiaan liittyviin menoihin.
Piisisen mukaan perussuomalaiset näkee, että työttömyyttä on torjuttava toimilla, jotka vahvistavat työn kysyntää, kannustavat yrittämiseen ja tekevät palveluista tehokkaampia. Piisinen totesi, että perussuomalaiset haluaa Suomeen työmarkkinat, jossa työn tekeminen on aina kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa oleminen.
– On oikein ja luonnollista, että työttömältä työnhakijalta edellytetään aktiivisuutta oman asemansa kohentamiseksi. Jokaisen panosta tarvitaan, jotta hyvinvointiyhteiskunnalla ja Suomella on valoisampi tulevaisuus, Piisinen linjasi.