Asiantuntijoiden mukaan tehoton keskijohto on yleinen ongelma suomalaisyrityksissä.
Liian suuri keskijohto hidastaa päätöksentekoa ja vähentää työntekijöiden aloitteellisuutta. Aikaa usein katoaa hierarkiassa toimimiseen.
– Kysytään näkemyksiä monesta eri suunnasta, ilman että varsinaisesti tehdään mitään, Aalto-yliopiston strategisen johtamisen professori Timo Vuori sanoo Ylelle.
Väliportaan johtajien määrän kasvu lisää samalla varovaisuutta yrityksen toiminnassa. Vuoren mukaan moni voi kysyä varmuuden vuoksi asioita, koska ”ei halua pahoittaa kenenkään mieltä”.
Joissain organisaatioissa keskijohdon tehtävä voi olla kriittinen, koska taso otimii ylimmän johdon ja suorittavan työn välittäjänä.
Tampereen yliopiston professori Kalle Pajunen katsoo, että keskijohtoa voidaan toisaalta syyttää usein, koska sen rooli on epäselvä ulkopuolisille.
Vuoren mukaan Suomessa vallitsee kulttuuri, joka ei palkitse nopeaa tekemistä. Usein jopa rangaistaan siitä, että joku tekee irtiottoja.
– Suomessa varmistellaan enemmän kuin monessa muussa kulttuurissa. Ei tehdä mitään -vaihtoehto tuntuu turvallisemmalta kuin se, että tehtäisiin jotain, mistä kaikki eivät tykkää, professori sanoo.
LUE MYÖS:
Näistä ammattiosaajista on nyt pulaa – tekoäly muuttaa työn tarvetta (VU 24.9.2026)