Verkkouutiset

Ukrainan joukot tulittivat venäläiskohteita HIMARS-raketeilla elokuun alussa. / mil.gov.ua

Professori: Ukrainalla on täysi oikeus iskeä Venäjän alueelle

Kreml pyrkii kiistämään naapurimaansa oikeuden sotilaalliseen itsepuolustukseen.

Venäjän Ukrainaa vastaan käymä julma hyökkäyssota on amerikkalaisprofessori Walter Clemensin mukaan yksiselitteisesti YK:n peruskirjan ja yleisemminkin kansainvälisen oikeuden vastainen.

– Tämän ”sotilaallisen erikoisoperaation” jatkaminen rikkoo myös siviilien ja sotavankien kohtelusta säädettyjä kansainvälisiä lakeja. Venäjä pommittaa päiväkoteja, kouluja, sairaaloita ja asuinrakennuksia. Se nälkiinnyttää, kiduttaa, silpoo ja tappaa sotavankeja. Venäläinen diplomaatti on vaatinut tiettyjen sotavankien teloittamista hirttämällä, Harvardin ja Bostonin yliopistoissa työskennellyt Clemens sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Yksittäiset venäläissotilaat anastavat hänen mukaansa ukrainalaisista yksityiskodeista kaiken, minkä voivat, ja samaan aikaan hyökkääjän koneisto ottaa systemaattisesti haltuunsa viljaa, joka oli tarkoitettu ukrainalaisten ja muiden ravinnoksi.

Kun Ukrainan joukot pyrkivät torjumaan hyökkääjän toimia läntisin asein, Venäjä tuomitsee Ukrainan saaman ulkomaisen avun, mutta yrittää itse haalia sotilaallista ja taloudellista tukea muun muassa Kiinasta, Valko-Venäjältä, Iranista ja Syyriasta.

– Koska Nato-maat eivät halua Ukrainan sodan laajenevan, Ukraina on sitoutunut olemaan käyttämättä USA:n toimittamia aseita iskuihin Venäjällä sijaitsevia kohteita vastaan. Seuraus on epätasapainoinen: venäläiset tekevät Ukrainan alueella mitä tahtovat, mutta ukrainalaiset eivät saisi tehdä mitään Venäjällä. Viattomia murhataan, mutta sotarikolliset jäävät rankaisematta, Clemens toteaa.

Voisiko Ukraina tehdä vastaiskuja Venäjälle?

Clemens muistuttaa YK:n yleiskokouksen äänestäneen maaliskuun alussa päätöslauselmasta, jossa tuomittiin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja vaadittiin sitä vetämään joukkonsa välittömästi naapurimaansa alueelta. Päätöslauselman puolesta äänesti 141 YK:n jäsenvaltiota, 35 pidättäytyi äänestämästä. Venäjälle antoi tukensa vain viisi valtiota: Valko-Venäjä, Pohjois-Korea, Eritrea ja Syyria.

– Tämä oli ensimmäinen kerta 40 vuoteen, kun turvallisuusneuvosto on siirtänyt kriisin yleiskokouksen käsiteltäväksi, ja vasta yhdestoista kerta sen jälkeen, kun Pohjois-Korea vuonna 1950 hyökkäsi Etelä-Koreaan, Clemens sanoo.

– YK:n peruskirja sallii Ukrainan iskeä Venäjän alueella sijaitseviin kohteisiin jopa ilman YK:n hyväksyntää. Artikla 51:n mukaan ”jos jokin Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, ei mikään tämän peruskirjan säännös saa rajoittaa sen luonnollista oikeutta erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen, kunnes turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi”, hän toteaa.

Kreml varoittelee jatkuvasti, että Venäjä saattaa eskaloida ja kenties turvautua jopa ydinaseisiin Ukrainaa tai sen tukijoita vastaan.

– Vaikka eskalaation mahdollisuus on pelottava, Vladimir Putin on egoisti, joka kantaa huolta omasta selviytymisestään vielä enemmän kuin machomiehen imagostaan, Clemens arvioi.

– Tykistöiskuillaan, linjojen takana mahdollisesti toteutetulla sabotaasilla ja lennokki-iskuilla Venäjän alueella oleviin kohteisiin Ukraina on jo osoittanut ymmärtävänsä, että sillä on oikeus itsepuolustukseen. Yhdysvalloilla olisi täysi oikeus ja ehkä myös moraalinen velvollisuus toimittaa sellaisia pidemmän kantaman aseita, joilla olisi merkittävä vaikutus.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS