Suojelupoliisissa kehittyi kylmän sodan vuosina ammattitaitoa paljastaa Neuvostoliiton illegaaleja, eli valehenkilöllisyyden turvin toimivia vakoilijoita. Tästä johtuen kynnys vastaaviin operaatioihin Suomessa saattaa olla Venäjällä tänäkin päivänä korkeampi, arvioi poliittisen historian emeritusprofessori Kimmo Rentola Helsingin Sanomien kolumnissaan.
Tiedustelun ja tiedustelupalvelujen historiaa tutkinut Rentola on kirjoittanut muun muassa Suojelupoliisin historian.
Kolumnissaan Rentola viittaa Euroopassa viime aikoina paljastuneihin vakoilutapauksiin. Länsinaapuri Ruotsissa huomiota on herättänyt etenkin veljesten Peyman ja Payam Kian tapaus. Veljesten epäillään vakoilleen Venäjän sotilastiedustelun GRU:n laskuun. Ruotsalaismediat ovat uutisoineet Peyman Kian työskennelleen eri tehtävissä Ruotsin puolustusvoimissa ja turvallisuuspoliisi Säpossa, ja jopa Ruotsin tiedustelun kaikkein salaisimmassa yksikössä, KSI:ssä.
Myös Rentolan kuvailee veljesten tapausta ”vaaralliseksi”. Kolumnissaan professori pohtii, onko viime aikojen paljastusten takana GRU:n toimia tunteva venäläinen loikkari. Samalla Rentola myös esittää oman arvionsa siitä, minkä takia pohjoismaisia naapureita ravisuttaneita tapauksia ei ole ilmennyt Suomessa.
– Jos lähteenä on loikkari, kai hän tietäisi Suomesta siinä missä naapureistakin.
– Selitykseksi on tarjottu sitä, että täällä kontakteihin puututaan aikaisin, ennen rikosta. Tämä voi päteä poliittisiin kontakteihin, mutta ei illegaaleihin, joita ei tunneta, Rentola kirjoittaa.
Historiantutkijan mukaan kylmän sodan aikana paljastui ainakin 20 Suomen passilla toiminutta illegaalia. Paljastuksilla oli myös kansainvälistä merkitystä, sillä agentit toimivat ympäri maailman.
– Yhden tärkeän aineiston muodostivat Suomen ulkomaanedustustoille saapuneet kansalaisten passihakemukset. Joskus jo käsialassa oli kyrillisten kirjainten piirteitä, ja kerran oli syntymäajan perään tunaroitu pieni venäläinen g-kirjain, joka tarkoittaa ”vuonna”, Rentola kirjoittaa.
Supolle kertyi ammattitaitoa illegaalien paljastamisessa, Rentola toteaa.
– Ehkä toistuvat palamiset jossain määrin myrkyttivät Suomen passin alan venäläisten silmissä. Kynnys nousi, professori pohtii kolumnissaan.
– Juuri tänään on syytä huomata, että itsenäisyyttä voi puolustaa näinkin, hiljaa mutta tehokkaasti, hän kirjoittaa.